Kuntien pitkäjänteinen strateginen johtaminen on yhä tärkeämpää. Digitalisaatio päivittää tiedolla johtamisen välineet ja lisää ennustettavuutta esimerkiksi palveluiden kysynnän tunnistamiseen ja johtamiseen. Tieran kuntajohdolle suunnatussa webinaarissa paneuduttiin aiheeseen esimerkkien ja ratkaisujen avulla.
Kuntien digitalisaation tarvetta vauhdittavat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, väestörakenteen muutokset ja erilaiset tehokkuusvaatimukset. Tieran kuntajohdon webinaarissa 28.5.2021 paneuduttiin digitalisaation merkitykseen kuntien strategisessa johtamisessa. Puhujat pohtivat esimerkkien valossa, miten kunnissa voi johtaa palveluiden kysyntää, ja miten väestöennustemalli sekä vaikuttavuuden arviointi toimivat strategisen johtamisen lähtökohtana.
Kuntaorganisaatioilla on usein selkeät visiot ja strategiat toiminnan kehittämiseksi, mutta digitalisaation edistäminen on harvemmin sidottu strategian toteuttamiseen. Tieran hankejohtaja Jukka Laiho kannustaakin miettimään yksittäisten hankkeiden ja digitalisointiprojektien sijaan, miten digitalisaatiolla tuetaan ja mahdollistetaan strategian toimeenpano sekä toiminnan muutos pitkällä aikavälillä ja yli toimialarajojen.
– Esimerkiksi väestöennuste vuoteen 2040 kertoo lasten ja työikäisten lukumäärän vähenemisestä ja yli 65-vuotiaiden määrän kasvusta. Pääkaupunkiseudulla puolestaan vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa vauhdilla. Tämänkaltaisten ennusteiden käyttäminen palvelurakenteiden suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeää, Laiho sanoo.
Laiho muistuttaa, että ennaltaehkäisevien palveluiden hyvin tehty ajoitus ja mitoitus säästävät rahaa ja torjuvat syrjäytymistä. Palveluiden oikea ajoitus ja mitoitus puolestaan helpottuvat digitalisaation ja tietojohtamisen avulla.
Tiera tarjoaa apua siihen, miten palvelustrategian suunnittelu kannattaa aloittaa ja tarjoaa valmiit toimintamallit kunnan palveluiden strategista suunnittelua ja strategian toimeenpanoa varten.
Väestöennustemalli palvelutarpeiden suunnittelun pohjana
Johdon asiantuntijamme konkretisoivat väestöennusteiden käyttöä strategisen johtamisen tukena sivistystoimen palveluverkkoanalyysissa ja vaikuttavuusarviomallissa. Esimerkiksi 0–6-vuotiaiden lasten määrän pieneneminen ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen voidaan huomioida palvelutarjonnassa jatkojalostamalla väestöennustetta. Ennusteiden avulla voidaan ajoissa sopeuttaa tilamääriä, kustannuksia, palveluverkostoa ja kohdentaa toimia esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi ajoissa. Päätöksiä on helppo perustella päättäjille, kun palveluverkon euromääräinen palvelutarve-ennuste saadaan analyysilla näkyviin.
Vaikuttavuusarviomallissa otetaan nuorten syrjäytymisen ehkäisy esimerkiksi. Syrjäytymisen vaaran mittareina voidaan käyttää vaikkapa yläasteen arvosanoja tai terveyskyselyitä. Analyysin pohjalta voidaan lisätä tuetun opetuksen määrää ja vaikuttavuusanalyysilla voidaan seurata pitkällä aikavälillä toimenpiteiden, kuten tuetun opetuksen, vaikuttavuutta ja tehdä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä.
Jukka Laihon mukaan riippumatta siitä, että syrjäytymiselle on vaikea laittaa tarkkaa hintalappua, voidaan ennusteiden, mittareiden ja vaikuttavuusanalyysien avulla estää sen inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Laiho muistuttaa, että hyvinvoinnin johtamisessa talouskausi on lyhyt aika, mutta luomalla euromääräinen vaikuttavuuden arviointimalli, syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen toimien panos-tuotosmallia voidaan arvioida.
Digitalisaatio tarjoaakin hyvät työkalut vaikuttavuuden arviointiin strategisessa ja taktisessa suunnittelussa sekä operatiivisen toiminnan ohjauksessa. Näitä Tieran työkaluja menneessä webinaarissa esitteli johdon asiantuntija Jaana Siitari Tieralta. Hän avasi esimerkkien valossa vaikuttavuuden arviointi- ja työskentelymalleja sekä sitä, miten Tieran avulla työ voidaan tehdä ja miten tuloksiin päästään.