Koronan vaatima varautuminen etenee yhteiskunnassa nyt pikavauhtia. Terveydellisen uhkatilanteen lisäksi myös maailmantalous on kriisissä. Etätyönteko jatkuu kuukausia ja koronakustannukset kurittavat rajusti taloutta. Työmarkkinakeskustelut ovat startanneet ja vaatimukset ovat korkeat.
Onko epäkorrektia etsiä tästä tilanteesta jotain hyvää?
- Ilmasto ja ympäristö ovat voittajia, koska tilanne hillitsee lentomatkustamista ja näin ympäristö säästyy. Myös liikenteen rajoitukset tulevat kuvaan mukaan. Tuskin liikkuminen ja työn tekeminen palaavat ennalleen, kun valtaosa toimistotyöntekijöistä on päässyt etätyön makuun, välineet ovat toimivat ja työnantajat toteavat asioiden hoituvan.
- Kansakunnan digitalisaatio sai nyt kaipaamansa digiloikan, kun lähes jokainen suomalainen heräsi pakon edessä hyödyntämään sähköisiä välineitä. Tämä tapahtui erityisen vauhdikkaasti sekä koulujen opetustyössä että kaikilla etätyötä tekevillä. Pakko on hyvä muusa. Sopivimmat, helpoimmat ja edullisimmat työvälineet erottuvat edukseen. Yhteisiä linjauksia myös tarvitaan. Opettajien digitaitoja ja joustavuutta tilanteen haltuunotossa ihailen erityisesti. Ei purnausta, vaikka lähtökohdat vaihtelivat kouluittain rajusti.
- Yritykset miettivät varmasti globaalissa ja haavoittuvassa maailmassa riippuvuuttaan toimitusketjuista. Tuotannon tuominen takaisin lähemmäs kotimarkkinoita saattaisi olla yksi seuraamus.
Käynnistyykö suomalaisissa yrityksissä tuotannon siirtäminen takaisin kotimaahan? Maksaisiko kuluttaja jatkossa enemmän lähituotteista ja -palveluista? Varmuusvarastot jouduttiin avaamaan, koska Kiina ei pysty toimittamaan suojavälineitä. Voisiko tässä olla uuden alku työllisyystavoitteiden saavuttamisessa?
- Virtuaalinen kahvitunti kertoo siitä, että työyhteisö on poikkeusoloissakin tärkeä. Läheisten ja naapurien tukeminen kauppareissuilla on nyt kaikille oireettomille kunnia-asia ja yhdistävä tekijä. Yhdistääkö tämä eristäminen meitä sittenkin henkisesti enemmän kuin vanha meno. Yhdistääkö yhteinen koronavastustaja jopa eripuraisia EU-valtioita enemmän kuin taloudelliset intressit ja maahanmuuttokysymykset. Tätä on vaikea arvata ja Eurooppa saattaa mennä kumpaan suuntaan vain. Itse pelkään kansallista itsekkyyttä, kun jokaisen oma toimeentulo on vaakalaudalla.
Tieran tehtävä on auttaa ja tukea kuntia toiminnan uudistamisessa, muutosjohtamisessa ja digitalisoinnissa. Kunnat ovat vaihtaneet nyt monella tavalla isomman vaihteen digiagendalla hoitaessaan kuntalaispalveluita.
Apua haetaan digitalisaatiosta useilla eri toimialoilla; kotiin annettavissa palveluissa, opetuksessa ja kasvatuksessa sekä hallinnossa. Hyviä esimerkkejä ovat kuntien sähköiset päätös- ja kokoustyövälineet, oppimisympäristöt, eri palveluiden optimointityövälineet sekä paikkatiedon hyödyntäminen. Näppärät ja kevyet täsmäpalvelut kuten hyvinvointiappit, Teamsit ja kauppakassien tilaamis- ja toimittamisalustat menevät nyt hyvin kaupaksi.
Onneksi nykyiset ja uudet Tieran valmiiksi kilpailuttamat palvelut ovat nopeita ottaa käyttöön ja niistä saatava hyöty on maksimaalinen poikkeustilanteessa.
Toivottavasti parhaat käytännöt jäävät elämään, sillä digitaaliset palvelut ovat nyt aidosti apunamme. Hyödynnetään tämä tilanne toimintatapojemme uudistamisessa.
Pauli Päivärinta
johtaja, Digiratkaisut
Kuntien Tiera Oy