Julkisuudessa on viime kuukausina puhuttu paljon inhouse-yhtiöistä, ja pääministeri Orpon hallitusohjelmakin ottaa näihin kantaa.
Pyrin lähestymään asiaa tässä blogissa neljästä eri näkökulmasta:
- kuntien näkökulma
- inhouse-yhtiön näkökulma
- kaupallisten toimijoiden näkökulma
- yhteiskunnallinen näkökulma.
Todettakoon, että eri toimialojen tilanteet inhousen käytön ja -yhtiöiden luonteen osalta voivat vaihdella paljonkin. Otan tässä kirjoituksessa kantaa ICT-näkökulmaan. Jokin muu tukipalvelu voi olla huomattavasti yksinkertaisempaa järjestää.
Kuntien näkökulma
Suomessa on yli 300 kuntaa. Kuntien asukaslukujen mediaani on alle 6000. Se siis tarkoittaa, että joka toisessa kunnassa on asukkaita 6000 tai vähemmän. Kunnissa on lisäksi iso määrä muita kuntatoimijoita, kuten kuntayhtymiä tai kuntien yhtiöitä. Useat näistä ovat varsin pieniä organisaatioita.
Väitän, että mediaanikunnissa ja selvästi suuremmissakin pienemmistä puhumattakaan, ei juurikaan ole substanssi-, eikä hankintaosaamista vaativiin ICT-kilpailutuksiin. Ne kun ovat hankalia asiaan erikoistuneille toimijoillekin, kuten inhouse-yhtiöille.
Tiera kyseli Suomen kuntajohdolta syksyllä 2023 ICT-kilpailutuksista ja sai vastauksia yli 50 kunnalta ympäri Suomea. Tuon kyselyn mukaan 76 % vastaajista sano, että heidän kunnallaan ei ole riittävää osaamista ja resurssia ICT-kilpailutuksiin.
Kun kysyttiin, onko heidän oman kuntansa alueella toimiva markkina eri ICT-palveluissa, vastaukset toimivasta markkinasta vaihtelivat 20 – 41 % välillä palvelusta riippuen.
Kysyimme myös, johtaisivatko kaavaillut lainsäädäntömuutokset inhouse-toiminnan rajoittamisesta julkisen sektorin tehokkuuden parantumiseen sekä alueellisen elinvoiman ja yrittämisen edellytysten vahvistumiseen. Peräti 91 % vastasi ”ei”.
Kunnat ja sairaanhoitopiirit perustivat Tieran yli 10 vuotta sitten yhteiseksi ICT-kehitysyhtiökseen turvaamaan pirstoutuneen kuntakentän etuja ICT:n järjestämisessä ja digitalisaation edistämisessä. Selvästikään tuo tarve ei ole poistunut mihinkään!
Inhouse-yhtiön näkökulma
Inhouse-yhtiön ainoa tehtävä on palvella omistajiaan. Tieralla omistajia on yli 400. Tämä mahdollistaa merkittävät volyymiedut ja laajan palvelutarjoaman. Kymmenet omistajamme ovat järjestäneet ICT:n hoidon Tieran avulla. Lähes kaikki omistajamme käyttävät jotain palveluportfoliomme palvelua, suuri osa käyttää niitä varsin laajastikin. Jokainen kuitenkin käyttää niitä oman harkintansa ja tarpeensa mukaan, mitään velvoitetta ei ole. Tosin kuin valtion eri virastojen osalta laki määrää käyttämään Valtorin palveluita, kunnilla on vapaus valita mitä ja kenen palveluita käyttää. Vain niissä tapauksissa, joissa Tieran palvelut ovat kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto, ne tulevat valituiksi.
Julkisuudessa kuulee usein esitettävän väitteen, että ”palveluja hankitaan kilpailuttamatta”. Tämä ei inhousen osalta pidä paikkaansa. Kilpailutusvelvoite on vaan eri kohdassa arvoketjua. Useimmat inhouse-yhtiöt – ainakin Tiera – käyttävät useita toimittajia tuottamaan palvelujaan. Ja ne on kaikki kilpailutettu markkinoilta hankintalain edellyttämällä tavalla.
Osa Tieran palveluista perustuu toki omaan tekemiseen. Tämä korostuu etenkin ns. ulkoistuspalveluissa, joissa eri kunnat ovat siirtäneet oman IT-henkilöstönsä Tieralle, jotta voidaan hoitaa IT-ympäristöjä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja tietoturvallisesti sekä turvata huoltovarmuuden kannalta tärkeät palvelut. Näin ei olla vain Matin ja Liisan osaamisen ja paikalla olon varassa.
Kaupallisten toimijoiden näkökulma
Kaupallinen toimija voi asioida ja käydä kauppaa valintansa mukaan yli 300 kunnan ja muiden kuntatoimijoiden kanssa – tai suoraan Tieran kanssa. Tiera yhdistää tällä hetkellä yli 400 omistajaansa ja yli 250 toimittajaverkostossaan olevaa kaupallista toimijaa. Osa näiden toimijoiden palveluista on suoraan hankittavissa Tieralta Tieran tekemiin kilpailutuksiin pohjautuen ja osa on ns. dynaamisissa hankintajärjestelmissä, jolloin Tiera järjestää ns. minikilpailutukset omistajansa tarpeeseen järjestelyssä olevien toimijoiden kesken. Näihin järjestelyihin voivat hakeutua kaikki kaupalliset toimijat.
Tieran kilpailutuksissa menestyvät laadukkaimmat ja kilpailukykyisimmät toimittajat. Kuten kuuluukin. Väitän, että nuo toimittajat ovatkin tyytyväisiä inhouse-malliin, joka mahdollistaa laajemmat kilpailutukset. Tuskin kukaan haluaa osallistua satoihin työläisiin pieniin kilpailutuksiin, jos vaihtoehtona on kerralla suuremmat volyymit ja vähemmät kilpailutukset.
Jos halutaan – hallitusohjelman mukaisesti – edistää kaupallisten toimijoiden käyttöä, olisi paras ja suoraviivaisin keino edellyttää, että inhouse-yhtiöt velvoitettaisiin kilpailuttamaan merkittävä osa (esim. 20 %) liikevaihdostaan. Nythän markkinoilla on inhouse-toimijoita, joilla koko toiminta perustuu omaan tekemiseen. Ymmärrän hyvin, jos tähän halutaan muutosta.
Yhteiskunnallinen näkökulma
Kuntien talous kiristyy merkittävästi vuonna 2024 ja helpotusta tuskin tulee sen jälkeenkään. Onkin tärkeää, että kuntien toiminta – myös ICT – on järjestetty kustannustehokkaasti. Myös digitalisaation keinot on saatava käyttöön. Luulen, että tästä on varsin laaja yhteinen näkemys.
Muistaen alussa mainitsemani kuntien 6000 asukkaan mediaanikoon, uskon, että tehokkain tapa järjestää ICT ja digitalisaatio on Tieran kaltaisen inhouse-yhtiön toimesta. Yhtiöltä vaaditaan sekä vahvaa substanssinäkemystä ja -osaamista että myös kykyä hankkia palveluita markkinoilta riittävän isoina kokonaisuuksina, jotta ne kiinnostavat parhaita markkinatoimijoita.
Teknologia monimutkaistuu ja samalla kuntiin kohdistuu yhä enemmän kyberuhkaa. Harva mediaanikunta selviytyy tästä. Mediaanikunnassa on tyypillisesti töissä yksi tai kaksi IT-henkilöä, jos hoitavat itse IT-ympäristönsä ja käyttäjätuen. Tähänkin tarvitaan Tieran kaltaista toimijaa, jolla on omaa asiantuntijaosaamista ja laaja kaupallisten toimijoiden verkosto, johon se voi eri tilanteissa ja tarpeissa tukeutua. Matille ja Liisalle tehtävä on ylivoimainen.
Kuntien on myös pakko muuttaa toimintaansa joustavammaksi ja tehokkaammaksi. Tähän yksi keskeinen keino on digitalisaatio. Mediaanikunnan on aika vaikea tehdä tarvittavaa muutosta. Sen sijaan Tieran asiantuntemuksen ja valmiiksi kilpailutettujen ratkaisujen avulla muutos voi hyvinkin olla mahdollinen. Tiera voi myös rakentaa laajempia digitaalisten palvelujen kokonaisuuksia omistajiensa ja toimittajaekosysteeminsä avulla.
Yhteistyötä vastakkainasettelun sijaan
Tälle päivälle kovin tyypillistä on rakentaa vastakkainasettelua. Nähdäkseni on kuitenkin mahdollista löytää ratkaisu, jossa kaikki osapuolet voittavat: kunnat, inhouse-yhtiöt, kaupalliset toimijat ja ennen kaikkea yhteiskunta. Toivoisin, että energia ja lainsäädäntötyö käytettäisiin tämän tavoitteen eteen. Hyödynnetään inhousen kiistattomat hyödyt, mutta varmistetaan, että myös parhaista kaupallisista toimijoista saadaan hyöty irti.
Sakari Luotonen