Turussa varhaiskasvatusta kehitetään sen mukaan, millaisia vaikutuksia päätöksillä ja teoilla on varhaiskasvatuksen parissa kasvaviin lapsiin. Tieran kautta hankitut Reunamo Education Researchin (ReunamoEdun) asiantuntijapalvelut tuottavat kaupungille arvokasta tietoa varhaiskasvatuksen tilanteesta ja erilaisten päätösten ja toiminnan lapsivaikutuksista.
Siinä missä itsearvioinnilla on perinteisesti tärkeä asema kehittämistyössä, Turussa varhaiskasvatuksen kehittämisen lähteenä pidetään ennen kaikkea lasten kokemuksia varhaiskasvatuksen arjesta. Aidosti toiminnan kehittämistarpeisiin vastaavat päätökset tarvitsevat taustalleen laadukasta ja kattavaa tietoa, jonka keräämiseen ReunamoEdu tarjoaa Kehittävä Palaute -nimisen tutkimusperustaisen menetelmän. Sen avulla saadaan tietoa siitä, millaisia kokemuksia lapsilla on varhaiskasvatuksen arjessa. Näin voidaan aidosti nostaa lapset kehittämistoiminnan keskiöön niin, että varhaiskasvatuksen pedagogisia toimintatapoja ja lasten oppimisympäristöjä kehitetään ja johdetaan tiedolla.
”Alettiin tarkastella, mitä varhaiskasvatuksessa tapahtuu ja aika nopeasti huomattiin, että asiat jäävät hyvin yleiselle ja toteavalle tasolle eivätkä riittävästi ohjaa päiväkotia tai lapsiryhmässä tehtävää työtä. ReunamoEdun avulla voimme tarkastella, näkyykö kaupungin keskeisiin asiakirjoihin ja suunnitelmiin kirjatut asiat käytännössä lapsen saamassa varhaiskasvatuksessa”, toteaa Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen palvelualuejohtaja Vesa Kulmala.
Turussa saadaan siis reaaliaikaista tietoa varhaiskasvatuksesta, mikä auttaa varhaiskasvatuksen järjestäjiä tunnistamaan varhaiskasvatustoiminnan vahvuudet sekä kehittämiskohteet. Kehittävä Palaute antaa mahdollisuuden tarkastella vallitsevaa toimintakulttuuria ja aineiston analyysissä pureudutaankin muun muassa lasten leikkiin, emootioihin, oppimiseen, liikkumiseen sekä aikuisen toimintaan. Tulosten avulla päästään kehittämään varhaiskasvatustoiminnasta vieläkin laadukkaampaa ja lasten näköisempää. Kattava aineisto auttaa lisäksi tunnistamaan lapsen hyvinvointia vahvistavia ja vaarantavia tekijöitä. Toimintakulttuuria voidaan kehittää niin, että syrjäytymisriski pienenee ja syrjäytymisriskissä oleville lapsille päästään tarjoamaan varhaista tukea, mikä on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin syrjäytyneen nuoren auttaminen.
“Kehittävä Palaute -menetelmällä selvitetään, mitä varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa todella tapahtuu ja tunnistetaan toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Jatkuvasti kertyvän kattavan aineistomme perusteella voimme seurata varhaiskasvatuksen trendejä, haasteita ja vahvuuksia valtakunnallisesti, kunnittain ja yksikkötasolla pätevien tieteellisten mittarien avulla”, kertoo Leena Lahtinen, Reunamo Education Researchin toimitusjohtaja.
Yksi hyvä esimerkki päiväkotien arjesta saatavasta palautteesta on se, kuinka Turussa pysytään perillä lasten liikkumisen määrästä. Turku palkittiin muutamia vuosia sitten siitä, että päiväkodeissa liikutaan aktiivisesti. Tämän jälkeen Turussa nostettiin aikaisempien liikkumisen tavoitteiden rinnalle uudeksi tavoitteeksi kielitietoisen varhaiskasvatuksen vahvistaminen. Kehittävän Palautteen tuloksista huomattiin muuttuneiden painopisteiden myötä, että lasten liikkuminen olikin päässyt vähentymään. Näin päästiin jälleen reagoimaan nopeasti lasten liikunnallisemman arjen edistämiseen.
”Leikin merkitys lapsen arjessa on noussut enemmän esille. Myös ilon ja riemun kokemukset lapsilla ovat selkeästi nousseet. Lapset ovat selkeästi osallistuvia. Arkea ei vedetä niin aikuisjohtoisesti, vaan kuullaan myös mitä ajatuksia lapsilla on”, Kulmala kertoo.
“Jo varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten liikkumattomuuteen, turhautumiseen tai vetäytymiseen, sillä monipuolisella ja riittävällä liikunnalla tai ryhmään kuulumattomuuden tunteella sekä sitoutumattomuudella on kiistatta merkityksellistä lasten hyvinvoinnille, kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle”, Lahtinen lisää.
Tiedolla johtaminen vaatii jatkuvasti päivittyvää tietoa
ReunamoEdun asiantuntijat koostavat datasta yhteenvetoja eri tasoille. Esimerkiksi Kulmala saa yhteenvedon kaupungin tasolla ja yksikkötasolla. Aluepäälliköt taas saavat oman alueensa yhteenvedon. Kulmala kokee, että hän saa ReunamoEdulta arvokkaita toteamuksia ja havaintoja siitä, millaisia ilmiöitä arjesta nousee. Turun varhaiskasvatuksen päättäjät taas saavat päättää, mitä asioille tehdään.
”Tämä on minusta juuri sopivaa haastamista eri tasoilla. Saamme kehitettyä toimintaamme. Havainnoitua aineistoa on paljon. Voimme varmasti hyödyntää sitä monesta muustakin näkökulmasta. Meillä on enemmän työkaluja kehittää päiväkotien johtamista. ReunamoEdun avulla voimme löytää näkökulmia siitä, millaista johtajuus on nyt ja millaisia vaikutuksia tekemillämme kehitystoimenpiteillä on. Löydämme varmasti aineistosta merkkejä myös siitä, miten pedagoginen toiminta on onnistunut ja miten päätökset toteutuvat kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta varhaiskasvatusryhmissä”, Kulmala kuvaa.
”Yhteistyö on ollut hyvin sujuvaa ja varhaiskasvatuksen laatuun panostaminen voi hyvinkin olla taloudellisesti kannattavaa. ReunamoEdun työkaluilla on myös helppo tehdä esimerkiksi Valssin edellyttämää lapsivaikutusten arviointia”, Kulmala summaa.