Kai Pousi
Liiketoimintapäällikkö, Smart City -ratkaisut
(040) 585 5400
kai.pousi(@)tiera.fi

Älykaupungissa teknologia helpottaa ihmisen elämää

”Äly on kaikkialla, autojen renkaissa ja ohjauskeskuksessa, talojen seinissä, kaupan jauhelihapaketissa, motoristin haalareissa, hissilipussa, halinallessa, mummon pillerilaatikossa ja monessa muussa paikassa…
Lisäksi nämä älyt kykenevät kommunikoimaan ihmisen ja toistensa kanssa.”
– Mika Mannermaa 2008

Digitaalinen kaupunki tuottaa sähköiset palvelut suoraan kotiin integroituna kodin järjestelmiin. Enää ei tarvitse notkua palvelutiskeillä, vaan asiat hoituvat näppärästi kotisohvalta, niin lääkärin konsultaatiot kuin myös vaikkapa virastoissa ja kaupoissa asioinnit. Ulkona älykkäät järjestelmät seuraavat ja ohjaavat liikennettä ja välittävät tärkeät tiedot kulkijoille.

Lisätyn todellisuuden sovellukset rikastavat informaatiota ympäristöstä. Älykäs sähköverkko mahdollistaa paikallisen energiantuotannon esimerkiksi tuulta ja aurinkoa hyödyntäen. Samalla se huolehtii, että ei synny laajoja sähkökatkoja.

 

Pena älykaupungissa

Kirjoitin kymmenen vuotta sitten kuvitteellisen tarinan töihin lähdöstä älykaupungissa. Sankarina oli myyntimies Pena:

Tavanomainen aamu klo 7.00. Pena herää. Tiimin kanssa ilta venyi pitkäksi, joten nyt väsyttää. Nettiradion herätyskello soittaa syvälle alitajuntaan pureutuvaa herkkää, mutta energisoivaa musiikkia. Järjestelmä valitsi juuri tälle aamulle sopivan musiikin, sillä edessä on tärkeä asiakastapaaminen.

Älyranneke viestii, että Penan verensokeri ja vitamiinitasot ovat hieman alakantissa ja suosittelee tasapainottavaa aamiaista. Samalla jääkaappi raportoi tuoremehun ja juuston olevan lopussa sekä maidon parasta ennen -päivämäärän umpeutuvan tänään. Pena kuittaa jääkaapin viestin ja saa vastaukseksi kauppalistan sekä ehdotuksen illan grillipartyjen menusta. Lähikaupassa on tarjouksessa lampaan marinoituja pihvejä, halloum-juustoa ja teksasilaisia kasviksia. Ostokset Pena tekee kaupan verkkokaupassa ja tilaa kotiinkuljetuksen. Aamun uutiset Pena silmäilee digilehdestä, jonka jälkeen hän tarkistaa vielä päivän tehtävät viestimestään.

Kun Pena on lähdössä ulos, koti huomauttaa, että asiakastapaamista varten suositeltu pukeutumiskoodi on puku. Sateen mahdollisuus on tänään 87 prosenttia, joten sateenvarjokin olisi syytä ottaa mukaan. Koti huomauttaa myös pöydälle unohtuneesta viestimestä. Kun kaikki tarvittava on mukana, Pena lukitsee oven, aktivoi kodin valvontajärjestelmän ja lähtee rauhaisin mielin kohti työpaikkaa.

 

 

 

 

 

 

 

Koska Pena on ekoihminen, matka taittuu sähköautolla. Matkan kohde on jo navigaattorissa kalenteritietojen pohjalta. Reittiä valitessaan navigaattori käyttää liikenteenohjausjärjestelmän tuottamaa tietoa ruuhkista ja muista mahdollisista hidasteista. Käsittelyä odottavat viestit ja sähköpostit auton integroitu multimediajärjestelmä lukee selväkielisinä sekä kääntää puhutun vastauksen lähettäjille tekstimuotoon.

Toimiston nurkilla auto saa tiedon, että vain yläkerran parkkihallissa on vielä tilaa, ja viimeinen paikka varataan automaattisesti Penalle (punainen valo parkkiruudun yläpuolella kertoo varauksesta). Portti tunnistaa rekisterinumeron ja puomi nousee automaattisesti sekä päivittää parkkihallin varaustilanteen.

Kaikki tuo oli ja on nykytekniikalla mahdollista. Kehityksen vauhdittajia ja mahdollistajia ovat kiihtyvä teknologinen kehitys, kasvavan ihmismäärän tuomat haasteet, maapallon luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön tilan heikkeneminen sekä myönteinen suhtautuminen teknologioiden hyödyntämiseen.

 

Tekniikan kuuluu mahdollistaa ja sulautua ympäristöön

Digitaalisen älykaupungin toiminnot mahdollistaa tietotekniikka, joka on verkottunut kaikkialle ja jossa eri järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa saumattomasti. Informaation hallinta on keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä. Tekniikka ei kuitenkaan ole itsetarkoitus vaan nimenomaan mahdollistaja.

Sen kuuluu sulautua ympäristöön ja toimia huomaamattomasti taustalla parantamassa ihmisten elämänlaatua ja arkisia palveluja – ”älykaupunki hellii asukasta joko hiljaa tai näkyvästi”.

 

 

Älykäs digitaalinen kaupunki muodostuu useista osa-alueista: Liikenteen seuraamisesta ja ohjaamisesta, erilaisista terveydenhuollon, kaupan ja vapaa-ajan julkisista ja yksityisistä sähköisistä palveluista unohtamatta turvallisuuteen liittyviä palveluita sekä älykkäitä sää-, sähkö-, vesi- ja jätehuoltopalveluja. Ylipäätään lähes kaikki elämisen ja olemisen osa-alueet voidaan kytkeä digitaalisen kaupungin infraan.

Älykkään kaupungin järjestelmät tuottavat massiivisen määrän informaatiota ja raakadataa (big data), jonka pohjalta voidaan tuottaa älykkäitä palveluita. Informaation on oltava mahdollisimman avointa, jolloin myös uusien elämää helpottavien palvelujen luominen on helppoa. Informaatiota kerätään eri lähteistä: liikenne- ja turvakameroista, lämpö-, kosteus-, ilmanpaine-, liike- ja tuntosensoreista, ihmisiltä ja erilaisilta toimilaitteilta. Tällöin puhumme esineiden internetistä (IoT), jossa järjestelmät välittävät informaatiota ja keskustelevat keskenään ilman ihmiskäden kosketusta.

 

Älykaupunkeja maailmalla

Maailmalla on jo useita älykaupunkeja, joista muutamana esimerkkinä voisi mainita Etelä-Korean Songdo Cityn, Abu Dhabiin rakentuvan Masdarin vihreän älykaupungin ja 180 000 asukkaan Santanderin kaupungin. Etelä-Korean Songdossa lähes kaikki on verkotettu. Jokaisessa asunnossa on videoneuvottelujärjestelmä, jonka avulla voi olla yhteydessä yhtä hyvin tuttaviin kuin erityyppisiin julkisiin palveluihinkin. Kaikkialla on sensoreita ja lähes kaikkea voidaan ohjata etänä.

Vihreän ja älykkään Masdarin tavoitteena on olla yksi maapallon parhaista kestävän kehityksen kaupungeista. Masdar tuottaa kaiken energiansa itse ja täysin hiilidioksidivapaasti hyödyntämällä aurinko- ja tuulivoimaa.

Santander on malliesimerkki teknologisesta älykaupungista. Ympäri Santanderia on julkisilla paikoilla yhteensä yli 12 000 anturia, jotka keräävät tietoa kaupunkilaisille tärkeistä arjen asioista. Parkkipaikat kertovat autoilijoille vapaista paikoista ja roskasäiliöt hälyttävät, kun ne alkavat täyttyä. Asukkailla on käytössä älypuhelinsovelluksia, joilla he voivat olla yhteydessä kaupungin palveluihin ja päättäjiin. Esimerkiksi rikkoontuneista valaisimista ja katujen kuopista voi ottaa kameralla kuvan ja lähettää sen virkamiehelle. Korjaus luvataan viikon sisällä.

Kolikolla on myös toinen puoli. Kaiken kamera- ja sensoritiedon keskellä ei voi välttyä ”Isoveli valvoo” -ajatukselta. Yksityisyyden suojan loukkaaminen on mahdollista ja tällaista tapahtuu jo nyt. Lisäksi teknologian sinisilmäinen tuputtaminen voi myös kääntyä itseään vastaan. Kuten Daily Mailin:n artikkelissa mainitaan, Songdo on erinomainen teknologinen näyteikkuna, mutta ei välttämättä ihanteellinen kaupunki asua ja tällä hetkellä lähes yhtä autio kuin Tshernobyl.

On siis mietittävä ja suunniteltava tarkkaan, kuinka pitkälle kaikessa automatisoinnissa ja verkottumisessa mennään. Lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, yhteisiä pelisääntöjä ja tietysti teknisiä turvajärjestelmiä, joilla ehkäistään kerättävän informaation väärinkäytökset.

Teknologian kehitystä ei voi jarruttaa eikä pidäkään, vaan siitä tulee ottaa irti kaikki ihmiskuntaa auttava hyöty. Teknologian soveltamisen järkevyyttä kannattaa kuitenkin miettiä aina tapauskohtaisesti.

 

Kai Pousi
liiketoimintapäällikkö, infraratkaisut
Kuntien Tiera Oy

  –Kai Pousi työskentelee Kuntien Tierassa vastuunaan mm. Smart City -palveluiden kehittäminen.