Uudenlainen oppimisen ja koulutuksen ekosysteemi DigiOne kokoaa yhteiselle alustalle kaikki opetukseen, kasvatukseen ja koulutuksen hallinnointiin liittyvät asiat ja viestinnän. Ensimmäisistä pilotoinneista saatiin hyvää palautetta ja kehitysideoita.
“DigiOne on kauan kaivattu ja odotettu järjestelmä, josta ainakin meillä Vantaalla on odotukset korkealla. Tässä vaiheessa, kun ensimmäiset pilotoinnit on tehty, tasapainoilemme innostuksen ja odotusten välillä”, sanoo Vantaan kaupungin kasvatuksen ja oppimisen toimialan projektipäällikkö Tuija Lindström. Hänen vastuullaan on DigiOne-järjestelmän mukanaan tuoman toiminnan muutoksen tunnistaminen ja käyttöönotto yhteistyössä Vantaan tietohallinnon kanssa.
DigiOne kokoaa samaan paikkaan kaikki kouluun, opetukseen ja hallintoon liittyvät palvelut. Se pitää sisällään muassa niin opetussuunnitelmat, oppimisen suunnittelun, opetuksen tuen ja arvioinnin kuin yhteydenpidon koulun, oppijoiden ja heidän vanhempiensa välillä.
Hankkeen isäntäkuntana on toiminut Vantaa, ja sitä on ollut alusta asti kehittämässä Tieran kanssa seitsemän kuntaa ja kaupunkia: Vantaan lisäksi Espoo, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku.
“Palvelu on helposti opittava. Se toimii loogisesti ja yksinkertaisesti”
Alustaa on pilotoinut eri puolilla Suomea kaikkiaan 350 tulevaa DigiOne-käyttäjää. Digisuunnittelija ja tuleva DigiOne-järjestelmän pääkäyttäjä Jyri Welling Espoosta kiteyttää pilotista saadun palautteen.
“Pilotoijat ovat kehuneet, että palvelu on helposti opittava. Se toimii loogisesti ja yksinkertaisesti. Käyttöliittymän selkeyttä ja raikasta ulkonäköä on kiitelty. Esimerkiksi Viestintä-palvelu, joka yhdistää muun muassa koulun, oppijat ja kodit, on pilotoijien mukaan monia nykyisiä järjestelmiä modernimpi työkalu. Mukana on myös uusia toiminnallisuuksia, joista olemme saaneet oikein hyvää palautetta”, Welling sanoo.
Uusista toiminnallisuuksista Welling mainitsee esimerkiksi sen, miten opetussuunnitelma saadaan kaiken tekemisen keskiöön. Sen asettamat tavoitteet saadaan paremmin näkyviksi myös oppijoille ja kodeille. “Nykyisin käytössä olevat oppimisen järjestelmät ovat rakentuneet pala kerrallaan aikojen kuluessa, joten ne ovat osin irrallisia. Nyt kaikki data saadaan koottua yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi.”
Pilotointi toi myös uusia kehitysideoita
DigiOnen Viestintä-palvelun kehittämisestä vastaava Jasmina Ylinikkilä Tampereelta kehuu pilotoinnin antia. Kehitys- ja korjausehdotuksia on tullut runsaasti, myös sellaisia joita kehittäjät eivät osanneet odottaa.
“Osan bugeista tiesimme etukäteen ja niistä olimme myös kertoneet pilotoijille. Hienointa oli, että käyttäjät löysivät asioita, joiden olisi pitänyt toimia, mutta erilaisista käyttötavoista johtuen ne eivät sitten toimineetkaan suunnitellusti. Pilotoinnista oli siis selkeää hyötyä. Nyt meillä on myös tsekkilista asioista, jotka tarkistetaan ennen käyttöönottoa sekä runsaasti kehitysideoita myöhempää käyttöä varten”, Ylinikkilä sanoo.
Pilotointi osoitti myös, mitä asioita DigiOne-alustan ohjeistuksessa ja koulutuksessa kannattaa korostaa, ja mitkä osiot otetaan haltuun intuitiivisesti kokeilemalla.
“Hieman jännittää, vaikuttaako keskeneräisen järjestelmän pilotointi ihmisten mielikuviin lopullisesta palvelusta. Meille palvelun kehittäjille pilotointi oli kuitenkin todella arvokasta, joka toi niin uusia ideoita kuin vahvistusta omille ajatuksille”, Ylinikkilä sanoo.
Opettajien aikaa säästäviä ominaisuuksia
Uusinta uutta DigiOnessa on myös opetuksen suunnittelun työkalu, jonka ansioista oppitunteja voi halutessaan suunnitella myös muiden DigiOne-alustaa käyttävien opettajien kanssa oman koulun ja kunnan sisällä. Suunnitelmia voi käyttää ja muokata myöhemmin uudelleen.
“Osaa opettajista mietitytti, tuoko suunnittelutyökalu vain lisätöitä heille ja itsekin opettajana toimineena ymmärrän tämän pelon oikein hyvin. Näin ei kuitenkaan käy, sillä DigiOnessa on aidosti ominaisuuksia, jotka säästävät aikaa. Tarkoituksena on nimenomaan vähentää manuaalisen työn tarvetta. Monet pilotoijien huolet hälvenivät, kun kävimme toimintoja läpi porukalla”, Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen yksikön digitutor Saku Holmqvist sanoo.
Holmqvist muistuttaa myös, että vaikka pilottivaiheessa käytössä oli vain suomenkielinen versio DigiOnesta, valmis alusta julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
“Ruotsinkielisiä huoletti, että uusi terminologia ja ylipäätään ohjelmisto on hyvä ja valmis myös ruotsinkielisenä sitten kun se lanseerataan. Tämä on huomioitu kehitystyössä. On helpompi lyödä lukkoon esimerkiksi terminologia ensin yhdellä kielellä ja kääntää sitten koko ohjelmisto toiselle kielelle.”
Pilotoijien kaksoisrooli on myös tuonut kiinnostavaa palautetta DigiOnesta. Moni hallinnon edustaja ja opettaja on työnsä ohessa myös isä tai äiti, joita kiinnostaa kovasti miten erilaiset järjestelmän toiminnot näkyvä kodeissa.
”Opettajia huoletti esimerkiksi näkyykö koteihin asti, milloin opettaja on ollut viimeksi aktiivinen Viestintä-palvelussa. Opettajien huoleen reagoitiin nopeasti ja päästiin korjaamaan vääriä käsityksiä. Tässäkin mielessä pilotointi oli antoisaa, kun vuorovaikutus toimi järjestelmän kehittäjien ja pilotoijien kesken.”
Kehitystyöhön hyvät mahdollisuudet
Tuija Lindströmin mukaan DigiOne saa kunnat tarkastelemaan palveluntarjonnan prosessejaan ja työn kulkuja. Pohdittavaa on niin virastojen hallinnossa kuin virastojen ja koulujen hallinnon rajapinnassa. Jo nyt pilotoinnit ovat antaneet hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen.
“Kunnissa on paljon järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään eikä data liiku niiden välillä. Lisäksi jokaisen erillisen järjestelmän ylläpito vie aikaa.”
DigiOne-alustan avoimet rajapinnat antavat myös pienemmille toimijoille ja startupeille mahdollisuuden kehittää ja tarjota integroitavia palveluja.
“Ettei kaikkien tarvitse aina olla suuria ja ennalta tunnettuja.”
DigiOne-alustan kehitystyö ja uudet pilotoinnit jatkuvat vuonna 2024. Tavoitteena on saada alusta käyttöön vuonna 2025.