Sekä työntekijät että kuntalaiset ansaitsevat parempia digitaalisia palveluita. Tieran ja AaltoEE:n yhteistyössä toteuttamassa DigiJokossa etsitään yhteistä kieltä palveluiden tuottajille. Iso kysymys on, miten muutetaan toimintamalleja. Asian ytimessä ovat kuntalaislähtöiset mallit. Näin summaa Riihimäen talousjohtaja Kari Ora DigiJoko-pilottiohjelman antia.
Millainen koulutus syntyy, kun osallistujat itse ovat mukana suunnittelemassa sitä alusta alkaen? Tätä on testattu Riihimäellä DigiJoko-pilottiohjelmassa, joka päättyy toukokuussa. Ajatus sai alkunsa Riihimäen kaupungin johdon ja Tieran keskusteluista.
– Tiera tukee kuntia asiakaslähtöisyyden kehittämisessä ja palveluiden digitalisoinnissa. Usein olemme pohtineet, miten kuntien muutoshaasteisiin voisi vastata uudenlaisella valmennusohjelmalla. Syntyi idea yhdessä Aalto EE:n kanssa toteutettavasta koulutuksesta, kertoo Tieran toimitusjohtaja Jyrki Halttunen.
Näitä muutoshaasteita todellakin riittää – kuntia pommitetaan niillä oikealta ja vasemmalta. On sote-uudistusta, pitenevää oppivelvollisuutta, kiristyvää taloutta ja vanhenevaa väestöä.
– Kuntien ja yritysten suunnasta toivotaan palveluiden digitalisoimista ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Kuntien sisällä taas 150 000-200 000 työntekijää eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja heidän tilalleen palkataan vähemmän väkeä. Tämä edellyttää työn tehostamista ja automatisointia. Kunnan tulevat työntekijät haluavat tehdä työnsä modernilla tavalla, listaa Halttunen.
Riihimäellä on päättyvällä valtuustokaudella viety läpi muutosohjelmaa ja työstetty uutta strategiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Miia Nahkurin mukaan kaupungin päällimmäiset haasteet liittyvät väestön ikärakenteen muutokseen.
– On arvioitu, että kymmenen vuoden kuluttua Riihimäellä on noin 30 prosenttia vähemmän koululaisia kuin nyt. Kunnat kilpailevat koko ajan enemmän asukkaista, Nahkuri kertoo.
Haasteena osallistaminen ja yhteisöllisyys
Jos tulee maakunnallinen sote, se on hänen mukaansa myös mahdollisuus siihen, että kunta kehittyy uudenlaiseksi.
– DigiJokossakin on tavoitteena, että meillä olisi tulevaisuudessa tehokkaita palveluita, jotka tuotetaan asiakaslähtöisesti. Tähän liittyy myös kuntalaisten osallistaminen ja yhteisöllisyyden haaste. On tärkeää, että saamme aikaan kuntalaisille näkyviä muutoksia. Sekä työntekijät että kuntalaiset ansaitsevat parempia digitaalisia palveluita, sanoo Nahkuri.
Kuntien tiukka taloustilanne kuuluu myös haasteisiin. Nahkuri toivoo näkevänsä enemmän yhteistoimintaa alueen yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten kesken.
Tiera tarjoaa kunnille sekä tietotekniikan ulkoistuspalveluita että uudenlaisia digiratkaisuja ja -sovelluksia eri toimialoille, kuten sote-palveluihin, opetukseen ja kasvatukseen sekä maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseen. Riihimäki kuuluu Tieran ulkoistusasiakkaisiin ja suunnitteilla on myös laajempaa yhteistyötä.
– Tieralla on näkymää siihen, mitä kaikkea kunnissa on meneillään. Tavoitteena on ollut, että heidän kauttaan saisimme hyviä käytäntöjä myös tänne, sanoo Riihimäen talousjohtaja Kari Ora, joka on ollut mukana DigiJokossa jo ohjelman suunnitteluvaiheessa.
Tarvitaan laajempi ajattelun muutos
Asiakkaiden näkökulma on Oran mukaan ollut koulutusohjelman suunnittelussa aktiivisesti esillä.
– Halusimme viedä eteenpäin laajempaa ajattelu- ja kulttuurimuutosta ja tämän koulutuskokonaisuuden tavoite oli tukea sitä. Tematiikkaa on rakennettu niin, että ohjelmaan sisältyy kulttuurimuutosta, toiminnan ja prosessien muutosta sekä tulevaisuuteen katsomista, listaa Ora.
Koulutuksen moduuleissa käsitellään niin työn muutoksen vaikutusta kuntiin kuin johtajan muuttuvaa roolia. Pohditaan myös, miten digitaalisuuden ja alustatalouden tulisi näkyä kaupungin strategiassa ja miten kaupungin talousohjaus paremmin linkittyisi palveluihin. Viimeinen moduuli käsittelee toimialarajattoman organisaation rakentamista.
Tämä on monipuolinen kokonaisuus, jossa olemme kiinni sekä isoissa että pienissä asioissa. Se tarjoaa 360 asteen näkymän kunnallisen toiminnan kehittämiseen, Tieran Halttunen luonnehtii.
Toimivaksi osoittautunutta DigiJoko-pilottia on Halttusen mukaan tarkoitus jatkaa erilaisina versioina. Uusi koulutusjakso alkaa syksyllä 2021. Sitä voi käyttää sekä Riihimäen tapaan yhdelle kunnalle räätälöitynä että tarjota ohjelman moduuleita kuten digistrategian rakentamista avoimina versioina.
DigiJoko-ohjelmaan ovat osallistuneet Riihimäeltä kaupungin johtoryhmä, kehittämisroolien asiantuntijoita sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nahkuri. Tieran henkilöstöä on ollut mukana kymmenkunta, joukossa myös toimitusjohtaja Halttunen. Tieralaiset ovat hänen mukaansa samalla tavoin koulun penkillä kuin Riihimäen osallistujat.
– Ohjelma on toiminut myös yhteisen kielen luojana. Se on hyvä yhteisharjoitus, jossa molemmat osapuolet ovat oppineet sekä valmentajilta että toisiltaan, kuvaa Halttunen.
Nahkurin mukaan on tärkeää, että organisaatiot osallistuvat koulutukseen yhdessä, koska sitä kautta saadaan luotua yhteistä ajattelua. Hän arvostaa tutkimustiedon ja keskustelun kautta syntyvää ajatusten vaihtoa.
Lue koko juttu Riihimäen kokemuksesta DigiJoko-pilottikoulutuksesta.
Ilmoittaudu mukaan syksyllä alkavaan koulutukseen 30.8. mennessä.