tammikuu 2022

Hyvinvointialueilla kannattaa hyödyntää kunnissa hyviksi todetut sote-ratkaisut

Kuntasektori on yhden historiansa suurimman muutoksen äärellä, kun kuntien sote- ja hyvinvointipalvelut siirtyvät hyvinvointialueille. Yksi muutoksen suurista haasteista onkin juuri se, että erilaiset kunnat ovat tuottaneet hyvinvointipalveluita omilla tavoillaan, ja nyt tämä toimintatapojen kirjo pitäisi saada pelaamaan saumattomasti yhteen hyvinvointialueena. 

Tieralla on vankka kokemus muutoksen tukena ja mahdollistajana toimimisesta. Palvelumme auttavat yhtenäistämään kuntien erilaisia toimintatapoja. Esimerkiksi Tiera Optiman avulla voidaan yhtenäistää kotihoidon toimintamalleja koko hyvinvointialueella ja Tiera Vire auttaa pitämään henkilöstöstä huolta muutoksen keskellä. 

”Jos halutaan yhtenäistää toimintaympäristöä, on ensin yhtenäistettävä kuntien potilastietojärjestelmät. Sen jälkeen tulee yhdistää toiminnanohjausjärjestelmät, ja että tämä hyödyttäisi lopullista asiakasta, hyvinvointialueilla tulee uudistaa ja yhtenäistää konkreettinen tapa tarjota hyvinvointipalveluita. Hyvinvointialueilla on siis tehtävä sekä järjestelmien yhtenäistämistä että toimintatapojen yhtenäistämistä”, Tieran Kati Penttilä summaa. 

Hyvinvointialueet tarvitsevat myös omat johtamisen, hallinnon ja perus-ICT:n palvelut, jotka kunta on tähän asti järjestänyt. Näihin Tieralla on juuri kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön suunniteltuja ja valmiiksi kilpailutettuja ratkaisuja, jotka Tieran omistajiksi liittyvät hyvinvointialueet voivat ottaa käyttöön nopeasti ja helposti. Omistajat hyötyvät myös toistensa tekemästä kehitystyöstä ja pääsevät ohjaamaan Tieran toimintaa. Lue lisää omistajuudesta täältä. 

Yhtenäinen järjestelmäympäristö on toimivan hyvinvointialueen ydin. Yhtenäistäminen sujuvoittaa kaikkien toimintaa aina prosessien hallinnasta käytännön työhön. Se on kustannustehokkain vaihtoehto ja myös virheiden todennäköisyys laskee, kun tieto on yhdessä paikassa kaikkien saatavilla.  

Muutoksessa hyvä kumppani on mittaamattoman arvokas 

Tieralla on kokemusta lukuisista onnistuneista toiminnanuudistamisprosesseista. Autamme hyvinvointialueita löytämään parhaan mahdollisen lopputuloksen, joka takaa kustannustehokkaan toiminnan ja tyytyväiset työntekijät.  

Varsinkin Tiera Mobiili kotihoito ja Tiera Seesam – Avaimeton ovenavaus ovat palveluita, jotka hyvinvointisektorin työntekijät ovat kokeneet erityisen hyödyllisiksi. Ne sujuvoittavat työntekoa ja säästävät aikaa, kun järjestelmä optimoi päivän tehtävät työntekijän puolesta. Ne myös lisäävät turvallisuutta, kun hoitohenkilökunnan ei esimerkiksi tarvitse kuljettaa kymmeniä avaimia repussa. Laajentamalla tällaisia palveluita koko hyvinvointialueen käyttöön voidaan helpottaa usean eri kunnan alueella toimivien työntekijöiden arkea ja tuottaa palvelut tehokkaammin koko hyvinvointialueelle. 

Tiera Mobiili kotihoito on tällä hetkellä käytössä Suomessa noin 90 kunnassa. Koko maakunnan laajuisena palveluna se on käytössä jo Kymsotella, Eksotella ja Essotella. Palvelu parantaa kotihoidon vaikuttavuutta sujuvuutta ja kuntalaisen kokemaan palvelutasoa sekä edistää tarjottavan palvelun laatua, henkilöstön hyvinvointia ja toiminnan taloudellista kannattavuutta. 

Tiera Optima taas auttaa johtoa kehittämään toimintaa. Se antaa arvokasta tietoa ja toteuttamiskelpoisia toimintamalleja päätöksenteon tueksi. Sen avulla on saatu esimerkiksi vähennettyä kotihoitohenkilökunnan päivittäisiä ajokilometrejä 15–20 prosenttia. Toiminnan tehostumisen myötä resurssitarve pienenee ja henkilökunnalla on enemmän aikaa asiakkaille. Tieran integraatioalustan avulla kaikki tietojärjestelmät saadaan yhdistettyä toisiinsa, mikä helpottaa työskentelyä huomattavasti. 

Olemme kehittäneet palveluitamme jo vuosia yhteistyössä kuntien kanssa juuri kuntakentän tarpeisiin. Tunnemme kuntakentän ja meillä on hyvä ymmärrys julkisen puolen tarpeista ja toimintatavoista. Palveluiden siirto kunnilta hyvinvointialueille tehdään Tieralla asiakkaillemme mahdollisimman vaivattomaksi.  

“Kun kunnissa käytössä olevat palvelut laajennetaan koko hyvinvointialueen käyttöön, vältetään monitoimittajamalli, jolloin aikaa ei mene toimittajien hallintaan, hallittavuus on parempaa ja raportit saadaan parempana, kun niitä ei tarvitse kerätä esimerkiksi kolmesta erilaisesta palvelusetelijärjestelmästä. Myös ratkaisuja käyttäville on helpompaa, kun koko hyvinvointialueella on yksi järjestelmä käytössä. Kannattaa mieluummin perustaa yksi yhteinen järjestelmä kuin useita erilaisia”, Penttilä summaa. 

Otathan meidän asiakasvastaaviimme yhteyttä, ja etsitään organisaationne käyttöön parhaat ratkaisut, joilla voidaan tuottaa asukkaille laadukkaita hyvinvointipalveluita!  

Kati Penttilä

Liiketoimintajohtaja, Hyvinvointipalvelut