Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valtionavustusta varhaiskasvatuksen laadun, arvioinnin ja johtamisen kehittämiseen vuosille 2022–2023 yhteensä 8,95 miljoonaa euroa.
Tieralla ja Reunamo Education Researchilla on valmis hanke-esitys siitä, kuinka kunnat voisivat saada eniten hyötyä tästä hankkeesta. Etsimme nyt kuntia kehittämään varhaiskasvatusta, sen vaikuttavuutta ja tiedolla johtamista yhteistyössä kanssamme Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa.
Ehdotettu hanke pyrkii kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen varmistamalla, että nuorilla on riittävät sosiaaliset, kognitiiviset ja emotionaaliset valmiudet suorittaa toisen asteen tutkinto ja työllistyä mielekkäässä työssä. Suunnitelmanamme on viedä Reunamo Education Researchin kehittävän palautteen menetelmä osaksi osallistujakuntien varhaiskasvatuksen kehittämistoimintaa ja kytkeä varhaiskasvatuksen laadun arviointimalli osaksi kunnan johtamismallia.
Varhaiskasvatuksella ja lasten hyvinvoinnilla on valtavat vaikutukset yksilön elinkaaren aikana. Lasten hyvinvoinnin edistämisen vaikutukset näkyvät niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla, kun lapset saavuttavat aikuisiän. Hankkeessa haluamme kehittää kuntien käyttöön mallin, jolla näitä vaikutuksia ja ennusteita voidaan seurata jo lapsuudessa ja tehdä oikea-aikaisia toimenpiteitä, jotta yksilöiden hyvinvointi paranee ja yhteiskunnalliset kustannukset pienenevät.
Väestöennuste auttaa arvioimaan vaikutuksia tulevaisuudessa
Ennusteen ansiosta välittömille toimille voidaan laskea myös pitkän ajan vaikuttavuuden arviointilaskelma, joka toimii päätöksenteon tukena ja perusteluviestinnän välineenä kunnan budjetin luomisessa. Pitkän aikavälin vaikutuksilla voidaan osoittaa varhaiskasvatuksen panostusten kannattavuus ja vähentää syrjäytymistä tehokkaasti panostamalla parempaan lapsuuteen. Oikein kohdennetut panostukset kasvatuksessa voivat myös säästää kunnan varoja huomattavasti pitkällä aikavälillä.
Varhaiskasvatuksella voidaan vaikuttaa tehokkaasti NEET-nuorten määrään. NEET-nuoret ovat nuoria aikuisia, jotka eivät ole vakituisesti töissä, opinnoissa, asepalveluksessa tai vanhempainvapaalla. Jopa 15 % suomalaisista 19–24-vuotiaista on tällä hetkellä NEET-nuoria. Heillä on muita korkeampi riski syrjäytyä ja siksi heidän lukumääränsä on suoraan verrannollinen työllisyyspalveluiden ja sosiaalihoidon menojen suuruuteen. Vähentämällä NEET-nuorten määrää ja suhteellista osuutta ikäluokista kunta siis säästää huomattavasti muissa kuluissa ja parantaa merkittävästi kuntalaisten hyvinvointia. Hankkeessa luomamme väestöennustemalli auttaa ennustamaan ja vähentämään NEET-nuorten määrää ja tukemaan yksilöitä itselle mieluisan elämän rakentamisessa.