24.10.2021

Miten syrjäytymistä ehkäistään kannattavasti, tehokkaasti ja mitattavasti?

Toiminnan uudistajien ensimmäisen kauden päätösjaksossa keskustellaan siitä, miten voisimme tunnistaa ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää ensisijaisesti nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin vuoksi, mutta sillä on voimakas vaikutus myös kunnan toimintaan ja talouteen. Kunnilla on siis painavat syyt ottaa syrjäytymisen ehkäiseminen tosissaan ja panostaa kasvatukseen ja koulutukseen myös syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä toimintana.

Syrjäytymisen ehkäisemisestä Karin kanssa juttelevat Reunamo Education Research Oy:n toimitusjohtaja ja varhaiskasvatuksen laadun ja arvioinnin erityisasiantuntija Leena Lahtinen sekä varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen tohtori ja dosentti sekä Reunamon tutkimusjohtaja Jyrki Reunamo. Kolmantena vieraana jaksossa on Tieran hankejohtaja Jukka Laiho.

Sisältöä ei voida näyttää.

Et ole sallinut evästeitä, joita tarvitaan tämän sisällön näyttämiseen. Salli Markkinointi-evästeet evästeasetuksissa nähdäksesi sisällön.

Muuta hyväksyntääsi

Tiera pyrkii mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen kuntakentässä. Tiera pyrkii huomioimaan ratkaisuissaan kuntalaisten eri elämänvaiheet, jotta kunnat voivat kehittää vaikuttavampia palveluita kuntalaisille. Syrjäytymisen ehkäisy on yksi Tierankin merkittäviä tavoitteita niin yksilöiden kuin kuntienkin vuoksi ja tähän tavoitteeseen Tiera pyrkii yhdessä Reunamo Education Researchin kanssa.

Taloussuunnittelu ohjaa kuntien toimintaa, joten muutokset kannattaa ajaa sen kautta

Laiho aloitti kertomalla, kuinka kuntien taloussuunnittelun tavat ohjaavat myös niiden pohjalta tehtäviä päätöksiä. Hän kertoi, että kuntia ohjataan talousarvion ja taloussuunnitelmakirjojen avulla. Näissä on määritelty määrärahat ja toimenpiteet, joihin rahat käytetään. Koko tämän suunnittelun aikaväli on 1 + 3 vuotta. Näin lyhyt aikaväli ei riitä syrjäytymisen tarkasteluun ja ennaltaehkäisemiseen, vaan arviointia pitäisi voida katsoa vielä pidemmällä aikavälillä. Silloin voitaisiin paremmin arvioida, millaista vaikuttavuutta esimerkiksi varhaiskasvatukseen panostamalla voitaisiin saada aikaiseksi koko yksilön elinkaaren aikana.

”Mikään ei synny suunnitellusti vaan aina tarvitaan pieni vahinko eli pari oikeaa ihmistä keskustelemaan oikeaan aikaan”, Laiho naurahtaa kertoessaan, kuinka yhteistyö alkoi Reunamon kanssa. Sopiva yhteistyökumppani ja osaaminen löytyi lopulta naapurista, kun Tiera alkoi selvittää tapoja vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisemiseen.

”Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Puhutaan yli miljoonasta eurosta elinkaarikustannuksia per syrjäytynyt nuori”, Laiho summaa.

Syrjäytyminen on hyvin monisyinen ilmiö

Laiho nosti esille, kuinka takuu opiskelupaikasta ei vielä riitä varmistamaan, että nuorilla on riittävät taidot ja valmiudet suoriutua opinnoista. Panostukset koulutukseen varhaisessa vaiheessa ennustavat yksilölle parempaa menestystä aina seuraavalla koulutusasteella ja sitä myötä parantaa edellytyksiä menestyä elämässä. On paljon tutkimustietoa siitä, että toisen asteen tutkinto pienentää merkittävästi syrjäytymisen todennäköisyyttä, joten meidän tulisi pyrkiä siihen, että jokainen suorittaa onnistuneesti toisen asteen tutkinnon.

Reunamo korostaa, kuinka syrjäytyminen ei ole tässä ja nyt tapahtuva ilmiö, vaan se kytkeytyy laajasti erilaisiin riskitekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Riskitekijöitä voidaan tunnistaa niin yksilöstä kuin ympäristöstäkin. Hän on havainnut, että kunnissa on suuria eroja siinä, kuinka paljon päätöksenteon ja arjen toiminnan välillä on vuorovaikutusta.

Lahtinen kertoo, että myös yksi Reunamon keskeisiä missioita on varmistaa lapsille ja nuorille riittävät valmiudet ja kyvyt menestyä koulutuksessa ja hallita elämäänsä. Hänen mukaansa syrjäytymisen ehkäiseminen lähtee siitä, että tunnistetaan mitä lasten ja nuorten arjessa tapahtuu. Kartoitetaan todellisten ja toimivien mittareiden avulla arjen toimintaa kasvatuksen ja opetuksen kentällä. On osattava tunnistaa ne psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset oppimisympäristöt, jotka vaikuttavat nuorten kehitykseen. Näin voidaan tunnistaa jokaisen alueen ja toiminnon keskeiset tuen tarpeet ja vaikuttaa niihin oikea-aikaisesti. On paljon vaikeampi muuttaa suuntaa jälkikäteen, kuin silloin kun se tapahtuu. Siinä on reaaliaikaisen tiedon voima.

Tieto antaa päättäjille arvokasta tietoa siitä, mihin kannattaa panostaa rahallisesti ja mikä edistää kunnan ja kuntalaisten hyvinvointia kaikkein eniten. Ajantasaisen tiedon avulla voidaan varmistaa tällä hetkellä kasvatuksen parissa olevien lasten hyvinvointi ja menestyksekkään tulevaisuuden edellytykset.

Lahtinen nosta esille, että syrjäytymisen ehkäisyä ei voi laittaa pelkästään opettajankoulutuksen ja tulevien opettajien harteille, vaan siihen on voitava puuttua kunnissa suoremmin muuttamalla syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita. Rakenteet voidaan havaita tutkimustiedon pohjalta ja niihin on olemassa tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, kuten pedagogisen johtamisen kehittäminen. Kunnat ovat myös keskenään erilaisia, joten jokaisen kunnan tulisi löytää ne tekijät, joilla syrjäytymistä voisi ehkäistä juuri siinä kunnassa. Kuntakohtaiseen kehittämiseen ei voida yltää kasvattajien ja opettajien yliopistokoulutusta kehittämällä.

Vaikuttavuutta syrjäytymisen ehkäisyyn

Laiho kertoo, että VTV:n tutkimuksen mukaan yhden syrjäytyneen nuoren elinkaarikustannukset kunnalle ovat noin 1,3 miljoonaa euroa. Neet-nuorten eli ei vakituisessa työssä tai koulutuksessa olevien nuorten kustannukset taas ovat keskimäärin 300 000 euroa. 30 000 asukkaan kaupungissa yhden ikäluokan koko on noin 400 henkilöä. Jokaisesta ikäryhmästä siis keskimäärin noin 60 henkeä jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tämä maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 18 miljoonaa euroa. Olisiko kunnan mahdollista puolittaa NEET-nuorten osuus panostamalla ihmisiin hieman aiemmin? Varhaisella vaikuttamisella voidaan pienentää sitä ihmisjoukkoa, jonka työllistymisen edellytykset ovat heikommat. Samoilla teoilla voidaan suoraan kasvattaa myös kunnan verotulojen määrää parantamalla tulevaisuuden työllisyyttä.

Tällaisen mallin aikaväli on kuitenkin niin pitkä, etteivät monet kunnat tee päätöksiä tarpeeksi pitkällä tarkastelujaksolla. Tähänkin Reunamolla on vastaus. Heidän mittareillaan syrjäytymistä ehkäiseviä indikaattoreita ja päätösten vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös lyhyemmällä aikavälillä.

Lahtinen huomauttaa, että ennaltaehkäisevän työn lisäksi on tärkeää, että kunnalla on myös työkaluja korjaavaan ja kannattelevaan toimintaan. Samalla kun Reunamo ja Tiera rakentavat yhdessä näitä työkaluja, luodaan työkaluja päätöksenteon perustelemiseen, vaikuttavuuden seuraamiseen ja tiedolla johtamiseen. Työn tuloksilla saattaa siis olla suuri vaikutus siihen, miten kunnissa tehdään päätöksiä.

Tulevaisuudessa Reunamo näkee vielä reilusti työtä mittareiden kehittämisessä. Erilaisia mittareita on kehitetty jo vuosikymmeniä ja ne toimivat hyvin, mutta niissä on potentiaalia olla vielä tarkempia, ohjaavampia ja parempia.

”Meillä on mahdollisuus Tieran kanssa rakentaa jotain sellaista, mitä ei vielä ole olemassa”, Lahtinen haaveilee.

Syrjäytymisen ehkäisyssä olennaista on varmistaa, että jokaisella lapsella on oikeus resilienssin, kyvykkyyksien ja oppimistaitojen oppimiseen. Sen lisäksi täytyy keskittyä syrjäytymisen riskin tunnistamiseen ja riskien minimoimiseen. Kolmanneksi on olennaista hyödyntää aiheesta saatavilla olevaa tietoa päätöksenteossa. Jos kunnassa laskettaisiin oikeasti pitkällä aikavälillä syrjäytymisen ehkäisemiseen panostettujen investointien takaisinmaksua, syrjäytymisen ehkäiseminen näyttäytyisi hyvin kannattavana investointina.

Tämä oli ensimmäisen kauden viimeinen jakso. Kiitos kaikille mukana olleille sekä kiinnostuneelle yleisölle. Koko tuotantokausi pysyy yleisimmissä podcast-palveluissa kuunneltavana tästä eteenpäin. Muista vinkata Toiminnan uudistajista kuntakentän tapahtumista kiinnostuneille tutuille!

Kaikki jaksot löydät Spotifystä.