Helsingin Sanomat on uutisoinut 24.10. ja 5.11. Espoon kaupungin ERP-hankkeesta. Jutussa esiintyy asiavirheitä, jotka toimitusta on pyydetty korjaamaan. Lisäksi haluamme tässä tarkentaa muutamia näkökulmia, jotka uutinen jättää huomioimatta.
Oikaisupyynnöt
Toisin kuin Helsingin Sanomien otsikko antaa ymmärtää, Tiera ERP ei ole vielä Espoon kaupungin käytössä, koska asian käsittely on kesken. Projekti odottaa käynnistyspäätöstä.
Espoo on tähän asti ainoastaan selvittänyt sen, käykö heille jo Turun kaupungin käytössä oleva sovitus SAP-järjestelmästä. Espoon tahtotilana oli alun perin hyödyntää kuntayhteistä toiminnanohjausjärjestelmää ja määritystyön perustana oli ajatus, jonka mukaan isoilla kaupungeilla jo käytössä olevan järjestelmän toiminnallisuus sopisi myös Espoon kaupungille. Määritystyön tuloksena Espoon asiantuntijat kuitenkin totesivat, että kaupunki tarvitsee vahvemmin Espoon tarpeisiin sovitetun järjestelmän. Muiden kaupunkien käytössä oleva Tiera ERP ei siis sellaisenaan vastannut heidän tarpeisiinsa ja siksi on etsitty uusia ratkaisuvaihtoehtoja mm. uudesta versiosta, toiminnallisuudesta ym.
Uutisissa väitetään myös virheellisesti, että Tieran selvitys olisi ollut Espoolle ratkaiseva, koska sen pohjalta ei ole tehty mitään päätöstä. Päätös tehtiin vasta ulkopuolisen konsulttitoimeksiannon tulosten jälkeen. Aikajanalla asia eteni pääpiirteissään seuraavasti:
- Espoo liittyi Tieran omistajaksi
- Koska Tieran omistajana Espoon ei tarvitse itse kilpailuttaa järjestelmiä, niin heillä ei myöskään ollut vaatimusmäärittelyä haluamansa järjestelmän ominaisuuksista. Tiera toteutti Espoon pyynnöstä selvityksen, jossa käytiin läpi Tiera ERP -järjestelmän ominaisuudet Espoolle.
- Espoon kaupunki tilasi vaihtoehtojen vertailun ulkopuoliselta konsulttiyhtiöltä.
- Espoo teki päätöksen ja solmi Tieran kanssa sopimuksen järjestelmästä.
Tämän jälkeen tarkkaa määritystyötä ei ole edistetty yhteistyössä vaan Tiera on esitellyt uuden teknologian mukaisia ratkaisuvaihtoehtoja kaupungille. Projekti odottaa käynnistyspäätöstä näiden ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta ja keskeneräisenä jutussa esitettyjen kustannusvaikutuksien käsittely Tieran tai Espoon osalta ei ole tässä kohtaa relevanttia. Lisäksi asiasta päättäminen on lykkäytynyt mm. SOTE- ja maakuntauudistuksen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi, vaikka tietojärjestelmän uusimisella on erittäin kiire.
Espoon vaihtoehdot tästä eteenpäin ovat seuraavat:
- Sovitetaan jo hankittu SAP-järjestelmä Espoon kaupungin tarpeisiin; rahat on käytetty Espoon kaupungille kelpaavaan järjestelmään.
- Espoo saa järjestelmän käyttöoikeuksista maksamansa rahat takaisin ja aloittaa järjestelmäharkintansa alusta; rahat eivät ole kuluneet, mutta ei ole järjestelmääkään käytettävissä
Yhteistyö Espoon kanssa
Tällä välillä työ on edennyt Tieran muiden toiminnanohjauspalvelun edelläkävijäkaupunkien kanssa, ja Espoon kaupunki pääsee edetessään hyödyntämään kuntayhteistyön tuloksia mm. seuraavilla tärkeiksi kokemillaan alueilla:
- Espoon strategian (Espoo tarina) jalkauttaminen
- Strategian kannalta tärkeiden ohjelmien toteuttaminen, kuten Talous-tuottavuus -ohjelma
- VM:n kuntatietovaatimusten (KUTI) toteuttaminen
- Palvelutuotteiden johtaminen ja kehittynyt analytiikka
- Talousprosessien tehostaminen
Espoo on Tieran suurin omistaja ja sen omistusosuus on 8,2 %. Kaupungilla on käytössään Tieran kuntayhteisistä ratkaisuista:
- Tiera Mobiili kotihoito -toiminnanohjauspalvelu
- Tiera Sähköinen ovenavaus
- Parasta palvelua – Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä
- Tiera Verkkokauppa
Omistajat ohjaavat Tieran toimintaa
Tiera toimii kuntaorganisaatioiden 100 % omistuksessa ja on voittoa tavoittelematon yhtiö. Omistajina on tällä hetkellä 302 kuntatoimijaa, joista suurimpia ovat Espoo, Tampere, Oulu, Turku, Lahti, Kouvola, Pori, Lappeenranta, Hämeenlinna ja Vaasa.
Tiera on omistajilleen merkittävä yhteistyön väline. Omistajien tulee jo lainkin mukaan ohjata Tieran toimintaa ja tämän vuoksi Tieran hallintoelimissä on omistajien korkeita virkamiehiä tekemässä tätä työtä. Omistajat ohjaavat Tieran toimintaa yhtiökokouksessa ja hallituksessa sekä Tieran palvelutarjooman kehitystä kuudessa eri ohjausryhmässä.
Tiera toimii omistajiensa sidos- ja yhteishankintayksikkönä. Omistajat voivat hyödyntää valmiiksi kilpailutettuja palveluja, mutta omistajuus ei velvoita ostoihin.
Tieran perustamisen lähtökohdat ja toiminnan tavoite
Teemme päivittäin arvokasta työtä omistaja-asiakkaidemme kanssa. Tierasta on kasvanut kahdeksassa vuodessa kuntakentän vaikuttava tekijä. Yritykselle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Tieran omistajilleen tuottamat toiminnan tehostumisen vaikuttavuushyödyt ja suorat ICT-kustannussäästöt ovat 265 miljoonaa euroa vuoden 2018 volyymeilla.
Tieran strategisena tavoitteena on, että yhtiön palvelut mahdollistavat kuntien, sairaanhoitopiirien ja kuntaomisteisten yhtiöiden vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja menojen kasvun rajoittumisena. Tämä saavutetaan kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntäen tietotekniikkaa.
Tieran taloudellinen tilanne
Yrityksen alkutaival oli hankala aina vuoteen 2016 asti, kun kuntakentälle etsittiin ja kehitettiin yhteisiä ICT-ratkaisuja. Vuosi 2017 oli Tieralle kuiten jo tuloksekas. Tulos oli 8.8% voitollinen. Yhtiö saavutti budjettinsa mukaisen liikevaihtotavoitteen ja ylitti selvästi tulostavoitteensa. Yhtiön käyttökate ja tulos olivat positiiviset tilikauden kaikilla vuosineljänneksillä. Myös vielä kesken oleva tilivuosi 2018 on taloudellisesti tarkasteltuna edennyt positiivisesti.
Tieran omistajapohjan laajeneminen sekä taloudellisen tuloksen parantuminen osoittavat, että kaupunkien yhteistyölle on tarvetta.
Lisätietoja:
Vesa Heinälä
Johtaja, toiminnanohjauspalvelut
040 587 4314
Lue myös: