Tampere on useana vuonna ollut Suomen vetovoimaisin kaupunki. Tässä jaksossa perehdymme siihen, mikä tekee Tampereesta niin veto- ja pitovoimaisen ja mitä muut kunnat voivat Tampereelta oppia. Perehdymme myös kuntien ja kaupunkien rooliin koko alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittäjinä.
Toisen kauden toisessa jaksossa Kari Hyvönen jututtaa Tampereen kaupungin Timo Antikaista, tamperelaista yrittäjää Mirka Lahtea sekä opiskelija Tuomas Karvosta. Antikainen toimii Tampereen kaupungilla elinkeinojohtajana ja hänellä on lisäksi kokemusta yritysjohtamisesta ja liiketoiminnan kehittämisen johtamisesta. Mirka Lahti on Tampereen yrittäjien hallituksen puheenjohtaja ja Tuomas Karvonen on kansainvälisen politiikan ja taloustieteen maisteriopiskelija sekä Suomen ylioppilaskuntien hallituksen jäsen.
Kunnat ovat suuressa muutoksessa
Ennusteiden mukaan vuonna 2040 Tampereen seutu, pääkaupunkiseutu ja Turun seutu ovat Suomen ainoita kasvavia alueita. Tampereella on valmistauduttu veturin rooliin varmistamalla muun muassa, että kasvavassa kaupungissa kaikille riittää asuntoja ja että liikennejärjestelyt tukevat kasvavaa väkilukua. Yrittäjälle kasvava kunta on hedelmällinen toiminta-alue. Kasvava väestö ja elinvoima tuovat monenlaisia synergiaetuja ja varmistavat, että uusia asiakkaita löytyy jatkuvasti.
Soteuudistus on valtava muutos kunnille. Tampereella siihen on valmistauduttu hyvissä ajoin. Kaupungissa on valmisteltu soteuudistuksen mukana tulevaa muutosta sekä työllisyydenhoitoon liittyvää muutosta jo vuosia. Työllisyydenhoidon kuntakokeilusta on saatu hyviä tuloksia ja Tampereella ollaan valmiina kuntien uuteen rooliin.
Mikä tekee Tampereesta niin vetovoimaisen?
Antikainen myöntää, ettei kysymykseen vetovoimasta ole helppo vastata lyhyesti. Suuria kovia tekijöitä ovat sijainti, työpaikkojen ja opiskelupaikkojen lukumäärä. Tämän lisäksi Tampereella on panostettu voimakkaasti asuinympäristöihin ja niiden ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksiin sekä kaupungin kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksiin. Tampereella on panostettu vuosia myös siihen, että kaupungilla on edelläkävijän imago. Hyvä brändi vetää puoleensa myös kaupunkien kohdalla ja sitä voi parantaa tekemällä oikeita valintoja kaupunkikehityksessä.
Tavallisen arjen toimivuudella on suuri rooli vetovoiman, mutta myös yrittäjien toiminnan kannalta. Sujuva arki tarkoittaa käytännössä muun muassa toimivaa liikennettä mielekkäitä asumismahdollisuuksia ja toimivaa varhaiskasvatusta.
Opiskelijoiden näkökulmasta elinvoiman ja vetovoiman kehittäminen tarkoittaa panostuksia koulutukseen, työllistymismahdollisuuksiin ja asumiseen. Jokaisella kuntalaisella tulee olla mahdollisuus kehittää ja uudista osaamistaan läpi elämän. Tampereen houkuttelevuudesta opiskelukaupunkina kertoo esimerkiksi se, että joka kuudes tamperelainen on opiskelija. Opiskelijoita vetää puoleensa hyvä koulutustarjonta, opetuksen laatu ja mahdollisuus työllistyä omalle alalle jo opintojen aikana.
Opiskelijoiden rooli elinvoiman luomisessa on suuri, sillä opiskelijat tuovat elämää ja väriä kaupunkikuvaan. Elinvoimaisessa kaupungissa opiskelijoita ei nähdä vain läpikulkueränä, jotka siirtyvät pian eteenpäin vaan heitä kuunnellaan ja panostetaan siihen, että opiskelijat haluavat jäädä kaupunkiin valmistuttuaan.
Tampereella on onnistuttu verrattain hyvin pitämään vastavalmistuneet kaupungissa. Valtaosa Tampereella opiskelevista myös jää Tampereelle asumaan. Tampereella on houkuttelevia työpaikkoja, ja niiden lisääminen tekee Tampereelle jäämisen entistä houkuttelevammaksi. Tehtävää on vielä jäljellä, sillä yhä moni Tampereelta valmistunut muuttaa työpaikan perässä pois kaupungista.
Tukitoiminta vastavalmistuneille ja yritystä perustaville lisää myös sen todennäköisyyttä, että vastavalmistuneet jäävät kaupunkiin ja mahdollisesti perustavat myös yrityksiä sinne. Tällä hetkellä Tampereella tarjotaan esimerkiksi puoleksi vuodeksi ilmainen toimistotila aloittaville yrityksille. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistäminen on merkittävä elinvoimaa lisäävä toimi Suomen korkeakoulukaupungeissa.
Työn tekemisen tavat ovat muuttumassa. Työn luonne muuttuu pitkäaikaisista työsuhteista yhä enemmän projektiluontoiseksi ja työsuhteet ovat lyhyempiä. Samalla olemme siirtyneet yhä enemmän paikattomaan työhön. Kun työntekijät voivat tehdä työtä eri paikkakunnalta kuin missä yrityksen toimisto on, kaupunkien on onnistuttava houkuttelemaan asukkaita muillakin keinoilla kuin työpaikoilla. Paremmat mahdollisuudet opiskella etänä taas toisaalta mahdollistavat opiskelun joustavammin mistä vain, mutta vaativat opiskelijoilta yhä enemmän itseohjautuvuutta ja itsensä johtamisen taitoja.
Mihin kaupunki voi vaikuttaa?
Kaikkeen kaupunkikaan ei voi vaikuttaa. Esimerkiksi sijainti, ilmasto ja valtion poliittinen kenttä ovat sellaisia tekijöitä, joihin yksittäisellä kaupungilla on hyvin vähän vaikutusvaltaa. Tampereen vetovoimaa onkin perusteltu osittain sillä, että se sijaitsee hyvässä liikenteen solmukohdassa ja sieltä on helppo liikkua ympäri Etelä-Suomea.
Onneksi on myös valtavasti vetovoimatekijöitä, joihin kunta tai kaupunki voi vaikuttaa. Elinkeinopolitiikan näkökulmasta kaupunki voi tehdä hyvin paljon yritysyhteistyön ja korkeakouluyhteistyön kautta. Asuinalueiden ja virkistysalueiden kehittämisellä on suuri merkitys siihen, millaista kaupungissa on asua. Kaupunki voi myös valita panostaa kulttuuriin ja mahdollistaa sen, että kaupungissa on enemmän tapahtumia.
Asuinympäristöihin panostaminen on keino, jolla kaikenkokoiset kunnat voivat vaikuttaa vetovoimaisuuteen. Ihmiset haluavat asua luonnonläheisissä kauniissa ympäristöissä, mikä voi olla tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu.
Elinvoimainen kaupunki syntyy mahdollisuudesta tehdä työtä tai yrittää, ylläpitää ja kehittää omaa osaamista. Monipuolinen elinkeinorakenne kestää muutoksia ja kriisejä paremmin ja mahdollistaa paremmat verkostot ja monipuolisemman yhteistyön erilaisten toimijoiden kesken. Kaupungin hankinnat vaikuttavat suuresti siihen, miten yritykset pärjäävät alueella. Suurena ostajana kaupunki voi vaikuttaa kokonaisten alojen kehitykseen ja menestykseen alueella.