Järjestimme syyskauden 2020 ensimmäisessä Tieran opetuksen ja kasvatuksen ohjausryhmässä Lessons Learned -työpajan, missä keskityimme pohtimaan koronakevään kokemuksia ja vaikutuksia koulumaailmassa.
Työpajassa meitä asian äärelle johdattelivat Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijat Sari Yrjänäinen ja Lauri Kemppinen, joilta kuulimme alustuksen valmisteilla olevasta etäopetustutkimuksesta. Alustuksen jälkeen ohjausryhmäläiset pääsivät pohtimaan koronakevään oppeja ja vaikutuksia oman kuntansa ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta.
Tekeillä on useita tutkimuksia korona-ajan kokemuksista opetuksen näkökulmasta, ja aineistoa on kerätty sekä oppilailta ja opiskelijoilta itseltään kuin myös opettajilta, rehtoreilta ja huoltajilta niin perus- kuin toisella asteella. Tähän tietoon pohjaten yhteiskuntana meillä on paremmat eväät tulevaisuudessa varmistua toimintaympäristöä rajusti ravistelevaan tapahtumaan tai muutokseen. Näihin tutkimuksiin on syytä tutustua.
Korona vaati nopeita toimia, ja nyt on aika tarkastella sitä, miten jatkossa voisimme toimia niin, että myös lieveilmiöt ja riskitekijät tulevat paremmin huomioiduiksi. Opetuksen ja koulumaailman osalta keskiössä on oppiminen, mutta myös hyvinvointi. Koronan osalta oppiminen on ollut huimaa kaikkien sidosryhmien osalta.
Kevät vaati melkein mahdottoman digiloikan ottamista. Opettajat ja rehtori ansaitsevat tunnustus tehdystä työstä. Nyt on aika vakiinnuttaa tilanne ja kasvattaa kokemuksen tuomaa lisäarvoa oppimiseen ja opetuksen järjestämiseen pitkällä tähtäimellä.
Koronakevään kokemukset tutkimusten valossa
Alustavien tutkimustulosten mukaan etäopiskelu korona-aikana oli oppilaille vaativaa. Yleinen mielipide oli, että kevään etäopetus sujui hyvin. Poikkeustilanne toi esiin vahvuutena suomalaisen koulutusjärjestelmän joustavuuden. Kuitenkin opetus- ja ohjaushenkilöstö koki oppimisen tuen järjestelyt sekä vuorovaikutuksen oppijoiden kanssa vaikeammaksi poikkeusolojen aikana.
Ohessa tiivistetty koonti keskeisimmistä etäopintojen kokemuksista koronakeväältä muutamasta tekeillä olevasta tutkimuksesta (mm. Turun yliopisto ja Karvi):
- Tekniikka ei aiheuttanut ongelmia, laitteita ja ohjelmistoja on osattu käyttää
- Etäopiskelu edellytti oppijoilta itsenäistä vastuunkantoa, kotien kyky tukea arjen opinnoissa oli tärkeää
- Opettajilta koettiin saatavan tukea normaalitilannetta vähemmän
- Vanhemmat kokivat pystyvänsä auttamaan etäkoulussa paremmin tyttäriään kuin poikiaan
- Pedagoginen monimuotoisuus oli suppeampaa, erilaisia oppimisen tapoja oli rajoitetummin käytössä
- Opetus- ja ohjaushenkilöstö koki tuen järjestämisessä olleen paljon haasteita.
Tutkimusten mukaan koronakriisin negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä voidaan minimoida niillä toimilla, joita tehdään kouluissa nyt. Keinot rajata koronakriisin aiheuttamia ongelmia ovat sellaisia, joilla on positiivinen vaikutus oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin myös ilman koronaa. Tämä on rohkaisevaa.
Lähiopetuksen puuttumisella arvioidaan olleen suurimmat vaikutukset yhdenvertaisuuden toteutumiseen erityisesti tukea tarvitsevien ja kielivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden keskuudessa.
Oppimisen tuki ja monimuotoinen pedagogiikka keskiössä
Lähitulevaisuuden tärkeimmiksi toimiksi opetuksen järjestämisessä nousivat työpajan osallistuneiden mielestä panostaminen yleiseen opetuksen tukeen, tukiopetukseen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Oppilaan kohtaaminen ja vuorovaikutus, oli kyseessä sitten virtuaalinen työkalu tai kasvokkain tapahtuvaa kohtaaminen, ovat oleellisia oppimisprosessissa. Oppija tarvitsee sekä opettajan, että ryhmän tukea ja tämä on mahdollista toteuttaa monin eri keinoin.
Pohdimme myös, mitkä olisivat ne suurimmat oppimiseen liittyvät haasteet, joihin koulun pitäisi pystyä vaikuttamaan, vaikka tulevaisuudessa opetusta pitäisi uudelleen järjestää etäopetuksena. Gallupin omaisesti työpajaan osallistujat arvottivat viiden kohdan lista seuraavaksi:
Korona osoitti, että opetuksen järjestämiseksi on monia mahdollisuuksia, ja nyt niitä on myös kokeiltu tosielämässä. Työkalujen lisäksi myös pedagogiikan on kehityttävä kohti hypridimallia. Kyse ei ole ”joko tai” -ajattelusta vaan ”sekä että” -mahdollisuuksien hyödyntämisestä opetuksessa ja opetuksen järjestämisessä.
Oppiminen ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Uudenlaisia oppimisen malleja on myös tästä näkökulmasta synnytettävä. Toisaalta jostakin on luovuttava, että voidaan mennä eteenpäin. Olemassa olevia käytäntöjä on syytä tarkastella ja yhdenmukaistaa tukemaan digitaalisten resurssien hyödyntämistä täysipainotteisesti oppimisen tueksi.
Koronakevään ponnistelut veivät suomalaista koululaitosta kehityksessä teenpäin. Nyt meidän tulee varmistaa, että kokemuksia arvioidaan ja saatavia oppeja hyödynnetään kehittämistyössä. Näin voimme vakiinnuttaa toimintamalleihin uusia menetelmiä ja työkaluja, rikastuttaa pedagogiikkaa ja tukea oppimista sekä hyvinvointia koulumaailman muuttuvissa tilanteissa.
Lähteitä ja linkkejä
Turun yliopisto 26.6.2020 /OKL tutkimuksia https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/alustavien-tutkimustulosten-mukaan-etaopiskelu-korona-aikana-oli-oppilaille
Turun yliopiston INVEST-lippulaivahanke 20.5.2020 /Uusi hyvinvointivaltiomalli https://invest.utu.fi/wp-content/uploads/2020/05/Koronakriisin-vaikutukset-lasten-ja-nuorten-oppimiseen-koulutukseen-ja-hyvinvointiin-pitka%CC%88lla%CC%88-aikava%CC%88lilla%CC%88.pdf
Korona-arki lapsiperheissä (KOLA-hanke) https://www.utu.fi/fi/yliopisto/yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta/sosiaalipolitiikka/tutkimus/korona-ja-lapsiperheet
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön sekä lasten huoltajien kokemuksia poikkeusoloista https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/kyselytutkimuksessa-selvitetaan-varhaiskasvatuksen-ja-esiopetuksen
Karvi 17.6.2020 Esitysmateriaali https://karvi.fi/publication/poikkeuksellisten-opetusjarjestelyjen-vaikutukset-tasa-arvon-ja-yhdenvertaisuuden-toteutumiseen/
DigiKilta: Tutoropettajat aitiopaikoilla – mitä kevään 2020 digipedaloikasta opittiin? https://digikilta.fi/2020/10/09/tutoropettajat-aitiopaikoilla-mita-kevaan-2020-digipedaloikasta-opittiin/