Taina Uusi-Illikainen
Tuotantopäällikkö, opetus ja kasvatus
(040) 669 4771

OECD koulutuspoliittinen maaprofiili

Tartuin ensimmäisen kerran OECD -maaraporttiin kesälomalla. Tuolloin oli takana koronakevät etäkouluineen ja syksy näytti epävarmalta, mutta toisaalta toiveikkaalta. Nyt syksyllä on palattu uuteen normaaliin, korona -tilanteen kehittymistä odotetaan jännittyneenä.

Kunnat toteuttavat valmiussuunnitelmiaan ja samalla arki rullaa niin hyvin kuin sen vain on mahdollista rullata. Mitkä ovat koronan vaikutukset oppimiseen, se jää nähtäväksi ajan kuluessa. Tässä kirjoituksessa keskityn OECD:n koulutuspoliittiseen maaprofiiliin ja viestiin Suomelle kohti tulevaa.

 

Koulutuspoliittinen maaraportti nostaa esiin onnistumisia ja kehittämiskohteita

OECD julkaisi Suomen koulutuspoliittisen maaprofiilin 26.6.2020. Edellinen koulutuspoliittinen maaprofiili on vuodelta 2013. OECD maaraportit – sekä Suomen että muiden OECD maiden koulutuspoliittiset maaraportit – löytyvät OKM:n sivun linkin takaa. Raportin aluksi huomautetaan, että suurin osa raportista on kirjoitettu ennen COVID-19 kriisin alkamista.

http://www.oecd.org/education/policy-outlook/Education-Policy-Outlook-Finland.pdf

Raportin perusteella voidaan todeta, että PISA 2018 oli Suomelle ristiriistaista luettavaa. Suomella meni hyvin muihin maihin verrattuna, mutta tarkasteltaessa Suomen omia tuloksia ja kehitystä, trendikäyrä osoittaa alaspäin kaikilla osa-alueilla niin lukemisessa kuin matematiikassakin.

Lukemisen kehittyminen negatiivisesti on kaikkein suurinta OECD maissa. Paineita aiheuttaa nopeasti muuttuva ja monimutkaistuva ympäristö. Sosio-ekonomisen taustan vaikutus oppimiseen on ollut pientä verrattuna OECD:n arvoihin keskimäärin. Onko tässäkin muutoksia havaittavissa? Polarisaatiokehitystä on tapahtumassa moneen suuntaan

  • Tytöt vs. pojat – Pisan mukaan tytöt pärjää mitattavilla alueilla kuten lukeminen ja matematiikka paremmin kuin pojat.
  • Hyvät lukijat vs. huonot lukijat – huonot lukijat ovat yhä huonompia ja ero hyviin lukijoihin kasvaa yhä suuremmaksi.
  • Alueellinen eriarvoistuminen

Kuitenkin sekä oppilaat että opettajat kokevat, että kouluympäristö ja ilmapiiri on oppimista tukevaa ja opettajan ja oppilaan suhde on positiivinen. Suomi käyttää perusopetukseen enemmän rahaa kuin OECD maissa keskimäärin. Päätöksenteko koulutusasioissa tapahtuu paikallisella tasolla, kunnassa ja koulussa, missä sitoutumisen aste on suurta ja vaikuttamisen mahdollisuudet paremmat. Valtiollinen taho ohjaa toimintaa mm. lainsäädännön ja opetussuunnitelmatyön kautta.

Suomessa varhaiskasvatuksesta lähtien koulutusta on tarjolla kaikille ja suurimmilta osin ilmaiseksi. Suomalaista koulutusta kaikilla asteilla rahoitetaan lähestulkoon kokonaan julkisin varoin. Tähän rahoitusjärjestelmään kohdistuu yhä suurempaa painetta ja OECD:n raportin mukaan sitä tulisi uudistaa. Myös opetuksen järjestämisen pedagoginen uudistaminen ja proaktiivinen toiminta edellyttää osaavia johtajia, joilla on johtamiskoulutusta pedagogisen osaamisen lisäksi.

 

OECD-maat jakavat tulevaisuuden haasteet, mutta toimenpiteet vaihtelevat

Suomen haasteet koulutuksen saralla eivät tulevaisuudessa ole niinkään poikkeukselliset suhteessa muihin OECD-maihin. Suomella on paljon hyvää koulutusjärjestelmässään, mikä on säilyttämisen ja vahvistamisen arvoista.

 

Uskon, että koulutuksenjärjestäjät ovatkin nämä jo tunnistaneet. Muun muassa se, että kaikki lapset käyvät samaa koulua, mikä mahdollistaa positiivisen vertaiskokemuksen kaikille. Saman koulun käyminen voi kuitenkin olla monenlaista, niin kuin koronakeväänä näimme. Nyt meillä on kokemusta molemmista ääripäistä, lähi- ja etäopetuksesta, kun toimiva tapa on jotain siltä väliltä molempia tapoja yhtä aikaa monipuolista pedagogiikka toteuttaen.

Samanaikaisesti korkeasta osaamistasosta ja koulutusmahdollisuuksista huolimatta yhä suurempi osa nuorista jää vaille työtä ja ovat vaarassa syrjäytyä. Elämän suuret siirtymät tai nivelkohdat edellyttävät henkilökohtaisempaa otetta ja tukea yhteiskunnalta. Suomessa on tulossa uusia uudistuksia: oppivelvollisuutta nostetaan 18-vuoteen ja toisen asteen opinnot halutaan kokonaisuudessaan maksuttomiksi. Toivomme tietenkin, että näillä olisi vaikutusta syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta selvää on, että nämä toimet eivät riitä.

Seuraavien vuosien aikana edessä on rakenteellisia muutoksia. Vaaditaan enemmän yhteistyötä lasten ja nuorten ympärillä toimivien tahojen välille. Tieto pitää saada liikkumaan ja tukea on kohdennettava henkilön tasolla oikea-aikaisesti oikeisiin asioihin. Niin monisyistä kuin ihmisen elämä onkin, kehityksen suunnan muuttamiseen ei ole yhtä lääkettä. Maaraportti nosti esiin monia kehittämiskohteita – jatketaan työtä niiden parissa.

 

Taina Uusi-Illikainen
tuotantopäällikkö, opetus ja kasvatus
Kuntien Tiera Oy