Palveluja tuottavat järjestöt ja kuntatoimijat yhdistävä Yhteisen hyvän alusta toteutettiin Tieran palvelualustan avulla. Yhteisen hyvän alusta tarjoaa järjestöille entistä parempaa löydettävyyttä ja mahdollisuuden vaikuttavaan yhteistyöhön muun muassa kehitystyössä ja kilpailutuksissa.
Palveluja tuottavat järjestöt ovat olleet kuntien luottokumppaneita ja palveluiden yhteiskehittämisen tekijöitä, kun kyseessä on ollut erityistä tukea tarvitsevat ihmiset ja asiakkaat, joita julkinen palvelujärjestelmä ei ole tavoittanut. Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä työllisyyspalveluita tuottavien järjestöjen toimintaympäristö on muuttunut hankintalainsäädännön myötä yhä yritysmäisemmäksi ja kilpailu samoja palveluita tarjoavien yritysten kanssa kiristynyt. Sociala syntyi tähän ratkaisuna muun muassa tähän tilanteeseen seitsemän alan järjestön perustamana 2018.
“Tavoitteena oli lisätä ketteryyttä, kehittää järjestöjen toimintaa, keskinäistä yhteistyötä ja tarjota parempaa näkyvyyttä ja mahdollisuutta pärjätä kilpailutuksissa. Osakeyhtiömuotoinen Sociala jakaantuu kantaosakkaisiin ja etuosakkaisiin. Meillä on jo 30 järjestöä osaajaverkostossa”, kertoo Hanna Hauta-aho, Socialan toimitusjohtaja.
Hauta-ahon mukaan monet haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät olisivat yksin ilman näitä järjestöjä. Järjestöt myös tuntevat palvelujärjestelmän puutteet ja aukot ja ovat usein mukana jo silloin, kun avuntarve on vasta muotoutumassa. Koska osa järjestöistä on pieniä ja toimii ympäri Suomea, Socialan visio on yhdistää nämä yli 1000 järjestöä digitaalisella alustapalvelulla, jotta ne saisivat paremmat toimintamahdollisuudet eivätkä jäisi isojen yritysten jalkoihin.
“Kuuntelimme tarkalla korvalla eri tahoja. Ideoimme toimintamallin ja konseptoimme alustan Itä-Suomessa järjestetyissä kymmenissä työpajoissa ja haimme sen jälkeen digitaaliseen toteutukseen kumppania. Tiera valikoitui jo siksi, että se on Socialan tapaan yhteiskunnallinen tekijä ja asiakkaidensa omistama. Samalla siirryimme itsekin asiakasomistajiksi”, Hauta-aho kertoo.
Yhteisen hyvän alusta yhdistää järjestöjen voimavarat
Yhteisen hyvän alustan tavoitteiksi tunnistettiin työpajoissa järjestöjen osaamisen ja palveluiden tunnetuksi tekeminen sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen. Järjestöt tekevät tärkeää työtä ja niillä on monipuolista osaamista. Yhteistyöllä haetaan näkyvyyttä, tunnettavuutta, skaalaetuja ja jaetaan osaamista. Voimien yhdistäminen on kaikille eduksi.
“Tieran Palvelualustalla toteutettu MVP-versio Yhteisen hyvän palvelusta kuvaa systemaattisesti järjestöjen osaaminen ja palvelut, viestii niistä tehokkaasti ja auttaa palveluita tuottavia järjestöjä lisäämään tavoitteellista yhteistyötä”, Hauta-aho kertoo.
Palvelualusta mahdollistaa myös muun muassa suomi.fin ja väestötietojärjestelmän hyödyntämisen Yhteisen hyvän alustalla. Alustalla on lähdetty liikkeelle Valvirasta haetuilla tiedoilla, joita alustalle liittyvät järjestöt täydentävät ja päivittävät. Palveluita ja osaamista voi hakea palveluittain, palvelualoittain ja sijainnin mukaan sekä organisaatioiden nimellä. Socialan osakkaina järjestöt saavat palvelunsa näkyviin alustalla ja ovat hyvin löydettävissä. Kirjautumista edellyttävä osio tarjoaa puolestaan järjestöille digitaalisen työtilan palveluiden kehittämiseen ja mahdollisuuden yhteishankintoihin ja yhteistarjouksiin. Yksi tärkeimmistä onkin yhteistarjoukset.
“Kokoamme alustalla halukkaista järjestöistä yhteen väliaikaisia ryhmittymiä, joiden nimissä tehdään yhteistarjouksia. Näin mukaan pääsevät nekin, joilla on laaja asiantuntemus mutta ei ole riittäviä referenssejä tai kokoa. Yhteistarjouksilla saadaan myös jaettua riski palveluntuottamiseen liittyen. Prosessi kuljetetaan yhteisen hyvän alustalla hankintailmoituksesta siihen, että tehdään tarjous”, Hauta-aho kuvailee.
Alustalla tiedotetaan myös yhteishankinnoista ja Socialan hankintarenkaasta. Järjestöt voivat kilpailuttaa ja hankkia koulutuksia, palveluita ja tarvikkeita yhdessä keskitetysti. Näin hinnat saadaan edullisemmiksi kuin jos jokainen järjestö kilpailuttaisi ja hankkisi palvelut ja tuotteet yksin. Tämä tuo säästöjä ja rahaa voidaan käyttää enemmän omaan toimintaan, mikä auttaa lopulta myös asiakasta.
Alusta mahdollistaa ketterän yhteiskehittämisen
Valmisteilla on myös yhteiskehittämisen polku, jonka avulla järjestöt voivat kehittää toimintaansa eri näkökulmista. Esimerkkinä palvelutuotannon arviointilomake, jonka pohjalta yhteiskehitetään sopivia valmennuksia. Tulevaisuudessa alustan avulla voidaan yhteiskehittää palveluita eri tarpeisiin myös valtakunnallisella tasolla.
“Monien järjestöjen palvelut on ajateltu kuntakohtaisina. Jos sote-uudistus menee läpi, järjestöjen on muotoiltava ja skaalattava palvelunsa uudelleen hyvinvointialuetasoisesti. Digitaalisilla kanavilla tulee olemaan tässä tärkeä rooli myös järjestöillä. Ennen asiakkaan palvelupolku käynnistyi sosiaali- ja terveyskeskuksesta, mutta nyt ohjaus voi alkaa jo etäyhteydessä digipalvelukanavissa”, Hauta-aho kertoo.
Digitalisaatio ja erilaiset digialustat lisääntyvät myös julkisella sektorilla. Siksi on tärkeää huomioida ajoissa, miten järjestöjen ja julkisten palveluiden tarjoama nivoutuu toisiinsa ja miten siitä viestitään.
“Vielä emme tavoittele yksityisasiakkaita, mutta jos palvelusetelillä hankittavien palvelujen valikoima laajenee, haluamme kehittää Yhteisen hyvän alustaa niin, että siellä voi markkinoida ja tarjota palveluja myös yksityisasiakkaille. Asiakaslähtöisiä palvelupolkuja ja -kokonaisuuksia on tarkoituksenmukaista vahvistaa järjestöjen tarjoamalla vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella sekä järjestöjen tuottamilla palveluilla”, Hauta-aho visioi.
Tieran kehitysjohtaja Sari Koljonen puolestaan on tyytyväinen siihen, että Socialan kautta mukaan saatiin myös järjestöt, kuntatoimijoiden tärkeät yhteistyökumppanit.
“Palvelualustamme tavoitteiden kannalta on tärkeä saada myös järjestöjen palvelut mukaan. Haluamme tarjota ekosysteemin, jossa kuntalaisilla, kunnilla ja maakunnilla on laaja näkemys asioihin”, hän toteaa.