Kuinka tiedolla johtamisella voi ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia? Ajantasainen tieto antaa työkaluja tukea syrjäytymisvaarassa olevia oikea-aikaisesti sekä suunnitella toimintaa niin, että tulevaisuuden syrjäytymisriski pienenee ja hyvinvointi tuo kunnalle myös taloudellista etua.
Jukka Laiho aloitti 29.9. pidetyn Kuntien Tieran johdon webinaarin kertomalla syrjäytymisestä kunnan talouden näkökulmasta. VTV:n vuoden 2018 laskelmien mukaan yhden syrjäytyneen kustannukset yhteiskunnalle on noin 1,3 miljoonaa euroa elinaikana. NEET-nuortenkin (ei vakituisesti töissä tai opinnoissa) laskennallinen kustannus yhteiskunnalle on keskimäärin 0,3 miljoonaa (sitra ja STM 2019). Kustannukset näkyvät erityisesti menetettyinä verotuloina ja työllisyydenhoitokuluina. Vuonna 2018 suomessa keskimäärin 18 prosenttia nuorista jokaisessa ikäluokissa kuului NEET-nuoriin. Kunnan osuus näistä kustannuksista on huomattava, mutta toisaalta juuri kunta on sellaisessa asemassa, että se voi vaikuttaa syrjäytymisen todennäköisyyteen ja kuntalaisten hyvinvointiin.
Laiho nosti esille laskelman keskimääräisestä esimerkkikunnasta, jossa 30 000 asukkaasta yhteen ikäluokkaan kuuluu noin 400 henkeä, joista 60 päätyy NEET-nuoriksi. Tälle voidaan laskea 18 miljoonan euron yhteiskunnallinen elinkaarikustannus. Voisiko varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamalla puolittaa NEET-nuorten määrän? Vuosittain nuorten syrjäytymisriski maksavat esimerkin keskivertokunnalle 300 000 euroa. Jos tästä puolet panostettaisiin syrjäytymisen ehkäisyyn varhaisessa vaiheessa, kunta voisi parantaa hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä sekä siitä koituvia kuluja. Tärkeimpänä kaikesta, kuntalaiset voisivat paremmin ja ihmiset olisivat onnellisempia.
Tällaisella olisi lisäksi pitkällä aikavälillä positiivisia talousvaikutuksia, sillä syrjäytymisen ehkäisy vähentää terveydenhuollon ja työllisyyspalveluiden menoja ja lisää tuottavuutta sekä verotuloja. Haastavan yhtälöstä tekee se, että positiiviset taloudelliset vaikutukset saavutetaan myöhemmin, eikä hyödyistä voida nauttia vielä samalla suunnittelukaudella. Syrjäytymisen ehkäisyssä kuntien olisi siis pystyttävä pidempään suunnitteluun ja vakaampaan ennakointiin. Tässä kohtaa kehiin astuu tiedolla johtaminen ja laadukas suunnittelu.
Syrjäytymisen ehkäisy alkaa varhaiskasvatuksesta
Webinaarin toisena puhujana oli Leena Lahtinen Reunamo Education Researchista. Lahtinen on tutkinut hyvinvointiin ja syrjäytymiseen liittyviä indikaattoreita. Hän korosti varsinkin varhaiskasvatuksen roolia syrjäytymistä ehkäisevänä toimijana. Leena toi esille, että esimerkiksi lapsen vetäytyvällä orientaatiolla sekä kiusaamisella on tunnistettu yhteys syrjäytymiseen. Syrjäytymisriskin tunnistamisessa olennaista on tunnistaa syrjäytymisen polku. Varhaiskasvatuksessa voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät riskiä syrjäytyä myöhemmin elämässä ja parantaa onnistumisen todennäköisyyttä. Varhaiskasvatuksella on myös suuri rooli lapsen kyvykkyyksien ja minäpystyvyyskäsityksen vahvistamisessa.
Syrjäytyminen ei ole suora polku, mutta siihen vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa ja siten pienentää syrjäytymisen todennäköisyyttä. Olennaisessa roolissa ovat esimerkiksi oppimaan oppimisen taidot sekä kuuluvuuden tunne. Pedagogisella johtamisella ja varhaisella puuttumisella voidaan saavuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteet syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tulevaisuuden hyvinvoivan kunnan ja hyvinvointiyhteiskunnan perusteet rakennetaan siis varhaiskasvatuksessa.
Lahtisen mukaan suurimpia syrjäytymisen riskejä kasvattavia indikaattoreita ovat vetäytyvä orientaatio, ei-sosiaalinen suuntautuminen, kiinnekohtien puuttuminen sekä matala sitoutuminen toimintaan. Muita ovat esimerkiksi lapsen liikkumattomuus sekä surut ja pelot. Rakenteellisesti taas riskejä kasvattaa varhaiskasvatuksen käyttöasteen ylitykset, pedagogisen johtamisen vaje sekä erityisen tuen lasten lukumäärä ryhmässä ja kasvatuksen resurssipula ylipäänsä.
– Jos varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä on toimittava kädestä suuhun eikä pedagogiselle johtamiselle ole riittäviä resursseja, se näkyy kohonneena syrjäytymisriskinä, Lahtinen tiivistää.
Tiedolla johtaminen on avainasemassa myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sen avulla voidaan tunnista ne tekijät, joihin tulee kiinnittää huomiota, jotta vaikuttavuus paranee. Reaaliaikainen tiedolla johtaminen auttaa panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan oikea-aikaisesti ja tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia yksilöitä ajoissa.
Väestöennustemallia voidaan hyödyntää palvelutarpeiden suunnittelussa
Webinaarin kolmantena puhujana Tieran Mari Hurskainen kertoi siitä, kuinka hän on kehittänyt yhdessä Riihimäen kanssa väestörakenteen ennusteen käyttämistä palvelusuunnittelun pohjana. Riihimäellä väestörakenteen voidaan nähdä muuttuvan vuoteen 2024 mennessä merkittävästi. Ennustetta rakennettaessa väestöennusteen pohjatietoihin on ensin tehtävä parametrikorjauksia sen mukaan, millaisia muutoksia on odotettavissa esimerkiksi työpaikkojen tai väestön asuinpaikkatoiveiden osalta, minkä jälkeen voidaan ennakoida palvelutarpeita ja suunnitella kunnan toimintaa paremmin tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.
Hyvinvointi-indikaattoreilla voidaan tunnistaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja hyvinvointia lisääviä keinoja ajoissa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella sekä nuorten aikuisten parissa. Sivistystoimelle kehitetyllä PoC-mallilla löydettiin syrjäytymisriskiä ennustavien indikaattoreiden lisäksi hyvinvointia ennustavia indikaattoreita ja siten voitiin määrittää hyvinvointia tukevia tekijöitä, joihin panostamalla kunnat voivat vielä tehokkaammin edistää hyvinvointia kaikissa ikäryhmissä.
Esimerkiksi Riihimäellä on tunnistettu syrjäytymiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia mittareita sekä niihin vaikuttavia ennaltaehkäiseviä sekä korjaavia keinoja. Keinoille voidaan laskea euromääräinen kustannus sekä laadullinen kustannus toimien tekemättä jättämiselle, mikä tuo numerot näkyville myös päätöksentekoon. Määrärahat määrittävät usein sen, mitä on varaa tehdä. Poliittinen keskustelu kuitenkin saa vauhtia kun kysytään, onko meillä varaa olla tekemättä tiettyjä toimia.
Panostukset näkyvät hyvinvoinnin indikaattoreissa reaaliaikaisesti, kun ikäryhmät siirtyvät seuraaviin elämänvaiheisiin. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen tehdyt panostukset ja niiden toimivuus voidaan todentaa siinä, kuinka paljon perusasteella voidaan havaita syrjäytymisriskiä kasvattavia indikaattoreita ja perusopetuksen panostukset taas näkyvät toisen asteen tuloksissa ja niin edelleen, kunnes vaikutukset realisoituvat hyvinvoivina kuntalaisina ja menestyksekkäänä kuntana.
– Varhaiskasvatuksesta voidaan tunnistaa elementtejä, jotka indikoivat tulevaisuuden kustannuksia. Tämän mallin maali on siinä vaiheessa, kun lapset, joiden syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu koko heidän kasvatuksensa ajan, saavuttavat työiän ja kunnan suunnitellut säästöt realisoituvat pienempinä työllisyydenhoidon ja terveydenhuollon menoina, Jukka Laiho summaa.
Seuraava johdon webinaari 24.11. klo 8:30. Silloin puhumme strategisen johtamisen tietopalvelukonseptista eli siitä, kuinka strategisen johtamisen mallit toimivat johdon tukena konkreettisesti.