syyskuu 2020

Kysyntä ohjaamaan kuntapalveluita

Yksityisen sektorin ohjausmallit poikkeavat radikaalisti julkisen sektorin määrärahaohjauksesta. Mitä kunnat voisivat oppia yrityksiltä palveluiden kehittämisestä ja toiminnan ohjauksesta?

– Yksityisellä sektorilla kysynnän johtaminen on keskeinen asia. Julkisen sektorin toimintaa ohjaa puolestaan määrärahojen suuruus, Tieran hankejohtaja Jukka Laiho sanoo.

Hänellä on vuosikymmenten kokemus talouden johtotehtävistä sekä yrityksissä että julkishallinnossa.

Tilanne voisi olla toisin, sillä kunnissa tunnetaan hyvin väestörakenteet, joiden perusteella voidaan tehdä väestöennusteet. Poikkeamat ovat strategisella suunnittelukaudella kohtuullisen pienet. Kuntien palveluiden kysyntä voidaan siis ennustaa kohtuullisen tarkasti. Vain yllättävät muuttoaallot, talouskriisit ja globaalit pandemiat voivat horjuttaa ennusteita.

– Kuntien tulisi rakentaa vähintään kymmenen vuoden strategiselle suunnittelukaudelle mallit, jotka perustuvat väestöennusteisiin ja palveluiden kysyntään. Tähän malliin kuuluu myös palveluverkostoa koskeva suunnitelma: mitä tuotetaan itse ja mitä palveluja ostetaan.

Palveluiden suunnittelu vaikuttaa tulevaisuuteen

Nykyisin yleisesti käytössä oleva taktinen 1-3 vuoden suunnittelukausi on Laihon mukaan liian lyhyt aika pitkäjänteisen palvelusuunnittelun pohjana.

– Taktiselta suunnittelukaudelta tullaan operatiiviselle yhden vuoden talousarvion tasolle, joka on konkreettista palveluiden ohjaamista ja johtamista.

Kolmen palvelusuunnittelun aikajänteen hallintaan Laiho esittää kolmea toisiaan täydentävää näkökulmaa.

– Ensin pitää selvittää, miten palveluiden kysyntään voidaan vaikuttaa eli mikä on panos-tuotossuhde. Voiko tämän päivän toimenpiteillä vaikuttaa siihen, että kymmenen vuoden päästä jotain palvelua tarvitaan vähemmän?

Digillä palveluketjut näkyviksi

Toiseksi näkökulmaksi Laiho nostaa tuotantotalouden tehokkuuden: Onko esimerkiksi korona-ajan etätyö opettanut organisaatioille jotain toimitilojen tehokkaammasta käytöstä? Tehokkuutta voidaan nostaa digitaalisilla ratkaisuissa erilaisissa palveluketjuissa.

– Lupapiste.fi-palvelu on hyvä esimerkki miten rakennuslupaprosessi on saatu digitalisaatiolla selkeäksi palveluksi yhteen paikkaan, jonne kaikilla osapuolilla on pääsy.

Palveluiden karsinta on kolmas näkökulma, kun kuntatalouden karu tilanne on pakottanut kuntia sopeuttamaan palveluitaan. Yhdessä kunnassa on mietitty pehmeän välipalaleivän vaihtamista näkkileipään ja toisessa kirjastoautoreittien lyhentämistä. Riskinä on, että tämän päivän lyhyen aikavälin säästöt johtavat pitkällä aikavälillä kasvaviin menoihin.

– Kunnissa tulee samanaikaisesti kehittää palvelukysynnän johtamista ja ymmärrystä pitkän aikavälin palvelutuotannon tarpeista. Kun tämä liitetään tuotantotaloudelliseen tehokkuuteen, voidaan pitkäaikaisina vaikutuksina saada enemmän kuin tekemällä palveluiden karsintaan liittyviä päätöksiä, Laiho sanoo.

 

Teksti: Jukka Nuortio. Artikkeli on julkaistu Kuntamarkkinoiden 2020 messulehdessä 4.9.2020.