Kuntajohtamisessa on nyt trendikästä puhua toimialarajattomasta johtamisesta. Samoihin puheenvuoroihin kytketään säännöllisesti asukaskeskeisyys, sujuvat palveluprosessit, avoimuus ja kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon. Gurun tittelin ansaitsee lisäämällä näiden teemojen ympärille sanan digitalisaatio, minkä jälkeen voi sujuvasti siirtää ajatukset tiedolla johtamisen ja tietojohtamisen eroavuuksiin.
Gurun tittelistä saa nauttia, kunnes estradille astuu strategiaguru, joka alkaa puhua strategiasta ja sen toimeenpanosta. Miksi tämän kaltaiset teemat ovat vahvasti esillä? Mistä ne kertovat?
Ehkä ne kertovat siitä, että olemme vahvasti tietoisia suomalaisten ikärakenteesta, syntyvyydestä ja julkisen talouden epätasapainosta. Ehkä ne kertovat siitä, että me näemme vahvasti mahdollisuuksia hyödyntää digitalisoinnin mahdollisuuksia sekä tehostamaan että parantamaan palveluja. Ehkä on tunnistettu vuosibudjettiohjatun toimialakohtaisen siilotalouden ongelmia, jotka realisoituvat sekä ajallisena että toimintokohtaisina osaoptimointeina.
Johtamismallimme ei riittävästi huomioi päätöksissä pitkän aikavälin vaikuttavuutta yli julkisen sektorin toimialarajojen. Kuntien ongelmat toki vaihtelevat koosta, elinkeino- ja väestörakenteesta sekä maantieteellisestä sijainnista riippuen.
Väestöennustemalli auttaa johtamaan palveluiden kysyntää
Strategisen johtamisen lähtökohtana on tunnistaa palvelujen kysyntä. Markkinoilla toimivat yritykset ovat kilpailulle alttiita ja strategiat laaditaan markkinalähtöisesti. Kunnissa markkinaosuus on selkeä: palvelutarpeisiin vaikuttaa yksiselitteisesti väestörakenne ja väestöennusteet.
Kunnissa suurin menoerä syntyy henkilöstömenoista ja hyvänä kakkosena on toimitilakustannukset. Seinät maksavat ja jokainen tilainvestointi vaikuttaa kunnan kustannuksiin kymmeniä vuosia. Kapasiteettia on vaikea sopeuttaa alaspäin.
Väestöennusteista johdettu pitkän aikavälin palvelutarve-ennuste tulisi olla kunnissa pohjana kaiken palveluverkon suunnittelussa. Kunta voi jossakin määrin itse vaikuttaa väestökehitykseen kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan keinoin, mutta muutokset ovat pitkälläkin aikavälillä vähäisiä ja hitaita.
Miten teidän kunnassanne johdetaan palveluiden kysyntää? Hyödynnättekö väestöennustetta palvelutarpeiden suunnittelussa? Tiera voi tukea valmiilla toimintamallilla kunnan palveluiden strategista suunnittelua.