27.9.2022

Kouluissa rakennetaan loistavaa tulevaisuutta muuttuvan maailman keskellä

Miten koulutus muuttuu tulevaisuudessa ja millaisten asioiden oppiminen on kouluissa olennaista? Entä miten koulutuksen rahoitus saadaan riittämään? Tässä jaksossa kuulemme, millaisessa maailmassa lapset elävät tällä hetkellä ja miten koulutus saadaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Koulut toimivat entistä monimutkaisemmassa ympäristössä ja kohtaavat uudenlaisia haasteita, mutta samalla pitkäjänteinen kehitystyö alkaa tuottaa tulosta ja vieraamme näkevät koulutuksen tulevaisuuden loistavana.

Vieraina meillä on mahtava joukko koulutuksen asiantuntijoita: Lassi Kilponen on pitkän linjan opetusvaikuttaja ja Pohjois-Tapiolan peruskoulun rehtori, Jukka Miettunen on Oulun kaupungin hankepäällikkö DigiOne-hankkeessa ja Heikki Kontturi on oppimisen tutkija, opettajankouluttaja ja projektipäällikkö Oulun yliopistosta. Heikki on myös väitellyt oppimisen itsesäätelyn kehittymisestä ja sen tukemisesta vuonna 2015.

Sisältöä ei voida näyttää.

Et ole sallinut evästeitä, joita tarvitaan tämän sisällön näyttämiseen. Salli Markkinointi-evästeet evästeasetuksissa nähdäksesi sisällön.

Muuta hyväksyntääsi
Jos jakso ei näy yllä, löydät podcastin Spotifystä ja useimmista podcast-palveluista nimellä Toiminnan uudistajat.

Miltä koulun arki näyttää tällä hetkellä?

– Koulun arki näyttää toisaalta positiiviselta, kannustavalta ja turvalliselta. Toisaalta pohdimme, mikä on koulun merkitys lapsille ja mitä lasten mielissä liikkuu. Koulun positio on yhtä aikaa tuottamassa turvallisuutta ja avaamassa uusia mahdollisuuksia lapsille toteaa Lassi Kilponen

Vieraat ovat yhtä mieltä siitä, että elämme mielenkiintoisia aikoja. Keskustelussa nostetaan esille koronan ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan aiheuttamia jaksamisongelmia, ahdistuneisuutta ja henkilökunnan painetta. Uusi taitopohjainen opetussuunnitelma tuli 2014 ja siinä on vielä opettelemista, kun koulut toteuttavat uuden opetussuunnitelman mukaista muutosta.

Vieraiden mukaan uudessa opetussuunnitelmassa on sisäänkirjoitettuna avaimet tulevaisuuteen, mutta muutos on niin suuri, että opettelemme sitä edelleen ja samoin oppijat opettelevat uutta tapaa oppia. Kyse on uskalluksesta siirtyä maisemaan, jossa osaaminen ja osaamisen kehittyminen sekä tutkiva, yhteisöllinen ja tutkiva oppimisprosessi on olennaista. Meillä on mahdollisuus samalla kasvattaa oppijoiden sosiaalista pääomaa ja yksilön osaamista. Toisaalta tutkijoiden haaste on oppia viestimään tutkimustuloksia niin, että ne ovat käytettävissä koulun arjessa.

– Erilaisuus kouluissa on lisääntynyt huomattavasti ja se vaikuttaa arkeen. Kouluissa joudutaan huomioimaan ihan uudella tavalla kulttuurieroja, kielitaitoa ja osaamiseroja. Tämä tekee koulun arjesta hektistä, jatkaa Heikki Kontturi

Koulut haasteiden keskellä

Koulut kohtaavat monenlaisia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Jaksamisen haasteet, oppijoiden polarisaatio ja kuntien erilaistuminen vaikuttavat kaikki siihen, millaista arki kouluissa on ja miltä opettajien ja koulutuksenjärjestäjien työ näyttää.

– Haasteita on koulumaailmassa ollut aina, ne ovat vain muuttuneet ajan myötä. Tarvitsemme yhteistyötä ja tutkimustietoa. Opettajan työn kehittäminen vastaamaan näihin haasteisiin on suurin haaste. Tarvitsemme rohkeita kokeiluja, yhdessä kehittämistä ja uudenlaisia ratkaisuja. Rohkea kokeilemisen kulttuuri johtaa hyviin lopputuloksiin, Miettunen kommentoi.

– Toinen valtava haaste on hyvinvoinnin tukeminen. Iso osa oppilaista voi hyvin ja oppii tehokkaasti ja toisaalta on joukko oppijoita, joilla on haasteita oman elämän hallinnassa. Jos lapsi ei voi hyvin, hän ei myöskään opi. Lasten pärjääminen koulussa ei ole usein kiinni lapsen ominaisuuksista vaan siitä, millaisessa tilanteessa hän elää. Polarisaatio on selvästi voimakkaampi kuin se on tähän mennessä ollut, Miettunen kuvaa.

Yhteiskunnan muutokset näkyvät kouluissa vahvemmin kuin aiemmin ja maailma muuttuu nyt vauhdilla.

– Koulutuksenjärjestäjät tavoittelevat parhaita mahdollisia oppimistuloksia tilanteessa, jossa yhteiskunta ja väestö polarisoituu, tuentarve kasvaa ja resurssit niukkenevat ja ikäluokat pienenevät. Isojen ja pienten kuntien haasteet ovat hyvin erilaisia ja kokonaisuus on vaikea sovittaa yhteen, Kontturi komppaa.

Kuntakentän historian suurin muutos eli hyvinvointialueiden perustaminen näkyy myös koulutuksessa, kun koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden välillä täytyy olla toimivia yhdyspintoja. Millaiseksi yhdyspinnat kannattaa rakentaa, että uudistuksesta saadaan mahdollisimman paljon hyvää irti?

– Onnistuminen lähtee siitä, että asiakasta, perhettä tai lasta koskevan tiedon integrointi voitaisiin toteuttaa niin, että se palvelisi yksilöä paremmin. Palvelut olisivat tehokkaampia ja niiden avulla voitaisiin tukea ja auttaa yksilöitä paremmin, jos yhteinen tieto olisi käytettävissä auttamiseen, Miettunen kertoo.

Muutoksessa muutoksen johtamisella on valtava rooli. Strateginen johtaminen ja läpinäkyvästi kuvatut prosessit korostuvat onnistuneen muutoksen toteuttamisessa. Oppijat ovat entistä osaavampia ja haastavampia. He osaavat haastaa totuttuja oppimisen tapoja, mikä myös antaa kouluille mahdollisuuden ajatella opetusta uudella tavalla. Koulu voi olla tulevaisuuden tekemisen paikka myös opetuksen ammattilaisille.

Koulu jos joku on paikka, jossa on osattava katsoa tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän uudenlaisiin asioihin erikoistuneita sosiaalisia asiantuntijoita. Keskustelussa nousi esille, että elämme kolmannen ja neljännen teollisen vallankumouksen välissä ja tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan osaajia sellaisille aloille, jotka ovat vasta syntymässä.

Miten koulutuksen rahoitus saadaan riittämään?

Koulutukselle ei todennäköisesti ole tulossa lisää rahaa ja harvalla paikkakunnalla lapsimäärät ovat kasvussa. Toisaalta rahoitusta ei ole koskaan ollut riittävästi kaikkeen. Moni asia on todennäköisesti mietittävä uudelleen, että hyvinvoinnin ja talouden haasteet saadaan sovitettua yhteen. Tiukka talous on toisaalta myös tuonut rehtoreita ja kouluja yhteen ratkaisemaan asioita uusilla tavoilla ja pakottanut keksimään uudenlaisia tapoja järjestää koulutusta.

Teknologia voi toisaalta ratkaista varsinkin pienten ja syrjäisten koulujen haasteita. Tiedolla johtaminen voi myös auttaa ennakoimaan haasteita sen sijaan, että niitä vain korjailtaisiin jälkikäteen. Koulutuskentällä on keskustelijoiden havaintojen mukaan onneksi tällä hetkellä mahtava uudistamisen draivi.

Työvoimapula on todellisuutta myös kouluissa. Opetusala on pidettävä houkuttelevana työllistymisvaihtoehtona, että suomalaiset nuoret hakeutuvat opettajankoulutukseen jatkossakin. Vieraamme eivät näe koulutusta sellaisena alana, jolle voisi tuoda suoraan pätevää työvoimaa ulkomailta tai ulkoistaa sitä.

– Oppimisanalytiikka on seuraava suuri juttu. Oppimisanalytiikka on opettamisen apuväline, joka auttaa havaitsemaan yksilöllisiä tuen tarpeita ja sen rooli tulevaisuudessa voi olla suurempi kuin osaamme arvatakaan, Kontturi toteaa.

Miettunen kertoo, että tietokoneet, verkot ja laitteet ovat olleen osa opetusta jo kymmeniä vuosia, mutta vasta viime aikoina olemme todella oppineet ottamaan niistä kaiken irti ja saamme laitteista jatkuvasti enemmän pedagogista hyötyä. Teknologialla voidaan lähestyä useita koulutuksen haasteita uudella tavalla. Pelkkä teknologia ei yksin vie pitkälle, vaan siitä saadaan hyöty irti kun se mahdollistaa toiminnan muutoksen kohti paremmin toimivaa arkea.