3.10.2021

Järjestöillä on merkittävä rooli hyvinvointipalveluiden tuottamisessa

Toiminnan uudistajien neljännessä jaksossa keskustellaan siitä, miten hyvinvointialueiden perustaminen muuttaa kuntaekosysteemiä ja mikä on järjestökentän rooli tulevaisuuden sotepalveluiden tarjoamisessa. Vieraina ovat tällä kertaa Sociala OY:n toimitusjohtaja Hanna Hauta-Aho, joka on ollut mukana perustamassa Yhteisen hyvän alustaa sekä Kuntien Tieran toimitusjohtajana kahdeksan vuotta toiminut Jyrki Halttunen.

Sisältöä ei voida näyttää.

Et ole sallinut evästeitä, joita tarvitaan tämän sisällön näyttämiseen. Salli Markkinointi-evästeet evästeasetuksissa nähdäksesi sisällön.

Muuta hyväksyntääsi
Kuuntele koko jakso Spotifystä.

Suomen kuntakenttä käy tällä hetkellä läpi yhtä historiansa suurimmista muutoksista. Hyvinvointialueiden perustaminen muuttaa kuntien tehtävää ja vastuita merkittävästi ja vaikuttaa isosti myös monien järjestöjen toimintaan. Tänään perehdymme tarkemmin siihen, miltä tuleva muutos näyttää Socialan ja Kuntien Tieran toimitusjohtajien näkökulmasta.

Sociala on vuonna 2018 perustettu yhteiskunnallinen yritys. Se on sotepalveluita tuottavien järjestöjen perustama, ja sen tarkoitus on antaa paremmat toimintaedellytykset sotepalveluita tuottaville yhdistyksille. Yhteisen hyvän alusta on Socialan ja Tieran yhdessä kehittämä alustapalvelu, jonka avulla palveluita tuottavien järjestöjen osaaminen voidaan tarjota osaksi asiakaslähtöisiä palvelupolkuja.

Sociala on ensisijaisesti palvelunjärjestäjä. Se yhdistää kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet palveluntuottajat ja asiakkaat. Yrityksessä yhdistyy toimivalla tavalla asiakkaiden tuntemus ja tekninen osaaminen.

Yksi Socialan vaikuttavimpia tuotteita on Kotitori, tamperelainen monituottajamalliin perustuva kumppanuusmalli, jolla yhdistetään asiakkaat, palveluntuottajat ja palveluiden järjestäjät. Se tuo julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut yksittäisen asiakkaan hyödynnettäväksi.

Fokus siirtyy palveluntarjoajasta asiakkaaseen

Halttunen korostaa järjestöjen roolia osana toimivia julkisia palveluita esimerkiksi työllisyyden hoidossa. Se on opetus- ja kasvatuspalveluiden lisäksi merkittävä kuntia ja tulevia hyvinvointialueita yhdistävä tehtävä. Esimerkiksi kuntouttava työllisyystoiminta on pitkälti järjestöjen käsissä.

 –Asiakastiedon parempi kulku, palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja asiakaspalautejärjestelmien rakentaminen ovat asioita, joista kaikki asiakkaamme puhuvat tällä hetkellä, Halttunen kertoo.

Hanna toivoo, että asiakaspalautteista voitaisiin päästä vielä syvemmälle: osallistamaan asiakkaita paremmin jo palveluiden suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa. Palveluita voidaan kehittää hänen mukaansa tehokkaasti ottamalla lisää erilaisia tuottajia mukaan luomaan palveluita ja siirtymällä yksittäisistä toimijoista yhteiseen tekemiseen, jossa asiakas on keskiössä.

 –En näe mitään muita tapoja tuottaa sotepalveluita kuin monituottajamalli. Olemme juuri opetelleet pois reaalimaailman palveluntarjoajasiiloista. Nyt toivoisin, ettemme siirtäisi näitä siiloja suoraan digitaaliseen maailmaan ja rakentaisi sinne valtavia teknologisia poteroita, joissa tieto ei kulje ja jotka eivät edistä asiakaslähtöisiä palvelupolkuja, vaan kehittäisimme ennemmin yhteisiä alustoja ja ekosysteemiajattelua, Hauta-aho summaa.

Myös Halttunen pitää siilojenpurkamistalkoita ajankohtaisina, sillä tällä hetkellä asiakastieto voi kunnissa olla jaettuna 50 erilaiseen järjestelmään, mikä vaikeuttaa palveluiden tarjoamista ja saamista. Hyvinvointialueista on tulossa maakuntien suurimpia työnantajia. Asiakas- ja palvelutiedot on siis Halttusen mukaan saatava helposti saataville.

Hauta-aho kertoo, kuinka järjestöt ovat usein ne tahot, jotka ovat mukana palvelupolun jokaisessa vaiheessa. Ne tavoittavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat yksilöt ja ennen kaikkea, järjestöt ovat mukana ihmisten arjessa palvelupolun alkupäässä. Parhaimmillaan järjestöt voivat ehkäistä julkisen palvelutarpeen syntymistä auttamalla ihmistä jo ennen kuin hänen tilanteensa on kriisiytynyt.

Olemme siis suurten muutosten edessä. Uusien hyvinvointialueiden myötä rakennetaan myös uusia palveluverkostoja ja toimintamalleja. Asiakkaan tulee olla näissä suunnitelmissa keskiössä, jotta muutos onnistuu ja tulevaisuudessa voimme tarjota yhä parempia palveluita. Yhteistyö on avainasemassa tämänkin tavoitteen saavuttamisessa.