Suomen tulevaisuutta – osana Eurooppaa ja läntistä maailmaa – muovaavat parhaillaan kaksi samanaikaista murrosta: turvallisuusympäristön muutos ja nopea teknologinen kehitys. Presidenttitasolta asti on vastikään viitattu siihen, että elämme aikaa, jossa monet ratkaisut ja kehittyvä kansainvälinen tilanne muistuttavat jo sodanjälkeisten vuosikymmenten rakentamistarpeista. Samalla valtavat investoinnit – erityisesti Ukrainaan kohdistuneet panostukset sotilas- ja kaksikäyttöteknologioihin – ovat synnyttäneet innovaatio- ja tuotantokapasiteetin, joka etsii uusia sovellusalueita tulevassa, rauhanomaisessa yhteiskunnassa.
Nämä kehityssuunnat avaavat kunnille ja kaupungeille näkymän täysin uuteen palveluekosysteemiin: drone-liikenteeseen, joka tulee osaksi arjen infrastruktuuria samalla tavalla kuin katuverkot, tietoliikennejärjestelmät ja joukkoliikenne.
Sodanaikaisesta kehityksestä rauhan ajan infrastruktuuriksi
Ukrainassa on sodan aikana investoitu massiivisesti sotilas- ja kaksikäyttöteknologioiden tutkimukseen, valmistukseen ja operointiin. Tämä on kiihdyttänyt useiden teknologian alueiden kehitystä vuosikymmenillä eteenpäin: autonomisia lentolaitteita, miniatyrisoituja sensoreita, kevyitä materiaaleja, turvallisia kauko‑ohjausjärjestelmiä ja verkottunutta tilannekuvaa.
Kun sota aikanaan päättyy, sekä teknologinen osaaminen että tuotantoketjut etsivät uusia käyttökohteita ja markkinoita. Kaupungit, maakunnat ja valtioiden tekninen infrastruktuuri ovat tässä kehityksessä luontevia seuraavia asiakkaita.
Uusi palveluekosysteemi: mitä drone-palvelut voivat tuoda kunnille ja kaupungeille?
Dronet eivät ole enää vain kokeiluja tai yksittäisiä projekteja. Ne tulevat sodan ajan kysynnän hiipuessa nousemaan osaksi kaupunkien infrastruktuuria ja palveluja – samalla tavalla kuin etäluettavat mittarit, älykaupungin sensoriverkot tai autonomiset joukkoliikennekokeilut.
Keskeisimpiä käyttökohteita ovat logistiset palvelut, valvonta ja turvallisuus ja kaupunkiympäristön suunnittelu ja ylläpito. Pitkän aikavälin visioissa siintää myös henkilöiden kuljetus.
Droneliikenne vaatii uuden infrastruktuurin – ”kaupunki-ilmailun tieliikennejärjestelmän”
Jotta drone-palvelut voivat toimia turvallisesti ja osana kaupungin normaalia toimintaa, tarvitaan täysin uusi infrastruktuurin osa, drone‑liikenteen hallintajärjestelmä. Se ei ole vain teknologiahanke, vaan kokonainen teknologia- ja palvelurakenne.
Droneliikenteen kasvu edellyttää siis samaa kuin aikanaan sähköverkkojen, katuvalaistuksen tai joukkoliikenteen synty: yhteistä infrastruktuuria, standardeja ja luotettavaa operaattoria.Tämä on kunnille ajankohtaista juuri nyt, sillä teknologian kustannukset ovat romahtaneet sodan kiihdyttämän kehityksen seurauksena, sekä koska valtio ja EU nostavat autonomisen liikenteen tukialueeksi osana vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.
Kuntien palvelutuotanto painottuu tehokkuuteen ja dataperusteisuuteen; dronet kykenevät tuottamaan kustannussäästöjä monilla toimialoilla. Turvallisuusympäristömme vaatii maailmantilanteen huomioiden myös nykyistä parempaa tilannekuvaa, erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. Pienenevien resurssien maailmassa kaupungit kilpailevat innovaatioista – varhainen käyttöönotto tuo etumatkaa.
Tieran rooli: julkisen sektorin luotettu palveluntarjoaja drone‑infrastruktuurille
Drone‑liikenne ei ole yksittäinen tekninen ratkaisu, vaan osa julkisen sektorin yhteistä digitaalista infrastruktuuria. Tiera on tässä kehityksessä luontevasti etulyöntiasemassa, tarjoten yhdenmukaiset, turvalliset ja skaalautuvat ratkaisut eri kunnille: Tiera pystyy yhteistyössä kuntakentän ja viranomaisten kanssa rakentamaan kansallisia standardeja ja yhteisiä palveluja, sekä yhdistämään drone‑ratkaisut jo olemassa olevaan muuhun digipalvelu- ja datainfrastruktuuriin. Tiera toimii julkisen sektorin luotettuna kumppanina, jolla ei ole ensisijaisia kaupallista intressiä hyödyntää kaupunkien dataa. Tieran tiedonhallinta-infrastruktuuri mahdollistaa kustannustehokkuuden keskitettyjen ylläpito- ja valvontajärjestelmien kautta. Tieran asema kuntien pitkän linjan ratkaisukehittäjänä ja järjestelmien ylläpitäjänä tekee siitä luonnollisen toimijan koordinoimaan myös julkisen sektorin drone‑liikenteen ”selkärangan” kehitystä ja toteutusta.
Yhteenveto
Drone‑teknologian seuraava kehitysvaihe ei synny harrastajamarkkinoilla tai yksittäisissä kokeiluissa, vaan kuntien ja kaupunkien arjessa. Kun teknologiaa on kehitetty sodan pakosta ennätyksellisellä vauhdilla, seuraava looginen askel on skaalata tämä osaaminen yhteiskunnan hyödyksi.
Rakentamalla älykkään, turvallisen ja yhteentoimivan drone‑liikenneinfrastruktuurin kunnat voivat tehostaa palvelutuotantoa, parantaa turvallisuutta ja valvontaa, luoda uusia logistiikan ja liikenteen palveluita, tukea vihreää siirtymää, sekä ottaa käyttöön teknologian, joka on jo valmis – se vain odottaa hyödyntäjiään.
Tässä kokonaisuudessa Tiera on julkisen sektorin luotettavin ja osaavin kumppani.
Ei anneta droneliikenteen yllättää kaupunkeja samaan tapaan kuin kaupunkiskootterien tuleminen teki.
Kirjoittajana Kristian Keinänen, liiketoimintajohtaja, Smart City -palvelut, Tiera Oy