”Emme tarvitse tähän kallista konsulttia”, on melko yleinen asenne etenkin kuntasektorilla. Joskus siihen liitetään myös perusteluja, kuten ylenpalttinen luottamus omiin kykyihin, ylimääräisten kustannusten välttäminen tai ajatus siitä, ettei kukaan ulkopuolinen kuitenkaan ymmärtäisi asiakasorganisaation arkea. Mahdolliset aiemmat pettymykset voivat olla niinkin suuret, että ehdotus konsultin käyttämisestä rinnastetaan peräti kiroiluun.
Konsultin käytölle löytyy kuitenkin paljon perusteluja, jotka nousevat arjen todellisuudesta. Hän voi tarjota sellaista osaamista, mitä omassa organisaatiossa vasta opetellaan, sekä uusia näkökulmia ja ennakkoluulotonta ajattelua tilanteisiin, joita oma väki katsoo vain rajallisten kokemusten valossa. Konsultista saa nopeasti ja oikea-aikaisesti lisäresurssin tärkeän asian tai tehtävän läpivientiin.
Konsultti voi myös olla keino säästää rahaa, kun tarkastellaan palvelun ostohinnan lisäksi sen kokonaisvaikutusta: mitä säästöjä, tuottoja, kyvykkyyksien kasvua, virheiden välttämistä ja muita hyötyjä työn avulla lopulta saavutetaan.
Konsultin tehtävä on usein haastava. Asiakkaalla on pulma tai tarve, johon tulisi toimittaa ratkaisu tai ainakin sellaiset neuvot, että asiakas itse (yksin tai kumppaneineen) pystyy tarvitsemansa ratkaisun löytämään ja toteuttamaan. Onnistumiseen ei riitä, että konsultti luulee tietävänsä, mitä tarvitaan ja toimittaa sellaista rutiininomaisesti ja lopuksi selkänsä kääntäen. Asiakkaan tarpeet tulee tunnistaa ja tunnustaa, ei ohittaa.
Hyvä konsultti auttaa asiakasta onnistumaan, oppimaan ja kehittymään niin, että tämä kypsyystason nosto ei jää kertaluonteiseksi vaan kantaa pidemmällekin – senkin jälkeen, kun konsultin oma toimeksianto on päättynyt. Konsultin arvo ei ole vain siinä, miten syvällisesti hän tuntee aiheen, jonka parissa asiakas kipuilee, vaan myös kyvyssä jäsentää vaihtoehtoja sekä niihin liittyviä perusteluja ja vaikutuksia. Oikeat kysymykset ovat usein arvokkaampia kuin valmiit vastaukset. Hyvä konsultti tarjoaa työkaluja asian ratkaisuhakuiseen käsittelyyn ottaen samalla huomioon, mikä on asiakkaalle viime kädessä strategisesti ja operatiivisesti tärkeää sekä käytännössä toteutuskelpoista.
Palataanpa vielä argumentteihin, joiden perusteella konsulttia ei – muka – tarvita. Niitäkin voi tarkastella myös vaihtoehtoisista näkökulmista.
#1 Konsultit ovat kalliita
Totta sikäli, että asiantuntijatyöstä on aiheellista maksaa korvaus – niinhän omankin henkilöstön työstä maksetaan, monenlaisia oheiskuluja myöten. Ei kuitenkaan pidä tuijottaa konsultin taksaa tai edes palvelun kokonaishintaa ikään kuin kaikesta irrallisena, ylimääräisenä kulueränä. Konsultin käyttö on investointi, jossa pitää ottaa huomioon erityisesti se, mitä palvelulla tavoitellaan ja saadaan aikaan. Konsultti voi auttaa saavuttamaan suuremmat taloudelliset hyödyt (tuotot tai säästöt) kuin mihin oma organisaatio yksin pystyisi, tai nopeuttamaan niiden saantia. Konsultti voi auttaa välttämään kalliita virheitä tai tekemään ratkaisevasti parempia (oikeampia) päätöksiä kuin mitä muuten tulisi tehdyksi.
#2 Osaamme kyllä itsekin
Voi hyvin olla, että osaatte, mutta ehdittekö ilman lisäapua kohdistaa osaamisenne siihen, mitä juuri nyt tarvitaan? Entä, jos jokin sellainen näkökulma jää huomaamatta, jonka voi havaita vain ”laatikon ulkopuolelta”? Konsultin ei tarvitse korvata eikä aina olennaisesti täydentääkään sitä, mitä asiakas jo osaa, mutta hän voi silti auttaa realisoimaan ja moninkertaistamaan tuon osaamisen hyödyt.
#3 Konsultti ei ymmärrä juuri meidän tilannettamme, tehtäväämme tai arkeamme
Näin voi ollakin, mutta se riippuu myös konsultista. (Esimerkiksi Tieran konsulteilla nimenomaan on omakohtaista taustaa julkisella sektorilla työskentelystä.) Olennaista on kuitenkin konsultin tuoma lisäarvo siihen, mitä asiakas itse jo tietää ja osaa. Konsultti katsoo asioita neutraalisti ilman asianosaisuuteen liittyviä henkilökohtaisia intressejä. Hän voi tuoda tarkasteltavaksi arvokkaita vertailukohtia muiden vastaavien organisaatioiden tilanteista. Monesti ns. sokeat pisteet huomataan vain, kun katsotaan asioita useammasta eri näkökulmasta.
#4 Konsultti yrittää sanella, mitä tehdään
Olen tosiaan ollut konsulttina tilanteissa, joissa asiakas ei tiedä, mitä pitäisi tehdä eikä osaa neuvojenkaan avulla päättää, miten edetään. Silloin kysytään konsultilta rohkeutta ”päättää” asiakkaan puolesta, siis saada asiakas tekemään tarkoituksenmukainen päätös. Mutta pääsääntö on tietenkin se, että päätösvalta on aina asiakkaalla. Konsultin kuuluu auttaa jäsentämään ja arvioimaan eri vaihtoehtoja sekä perustelemaan se, mitä tehdään. Konsultti ei ohjaa, vaan auttaa asiakasta päättämään fiksusti ja oikea-aikaisesti.
Viime kädessä paljon riippuu siitäkin, mitä konsultilta tilataan. Häneltä on lupa vaatia konkreettisia tuotoksia ja vaikutuksia asiakkaan toimintaan ja sen tuloksellisuuteen. Selkeiden tavoitteiden ja onnistumismittareiden asettaminen on tärkeää tehdä heti työn alussa. Tämä on tietysti yhteispeliä: asiakkaan tulee itsensäkin sitoutua rakentavaan työhön ja vuorovaikutukseen konsultin kanssa, jotta hyviin tuloksiin päästään.
Hyvin käytetty konsultti ei ole ylimääräinen kuluerä – saati kirosana – vaan keino päästä nopeammin toivottuihin ja tuloksellisiin ratkaisuihin, välttää kalliita harha-askeleita ja vahvistaa samalla omaa osaamista. Konsultin arvo näkyy myös parempina päätöksinä, sujuvampana tekemisenä ja siinä, että asiakasorganisaatio pärjää jatkossa yhä paremmin myös omin voimin.
Olli Nykänen, Johdon konsultti, Tiera Oy