Suomen julkinen talous on vaikeassa tilanteessa. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustilanne on ennätyksellisen vaikea, ja samalla turvallisuusympäristömme on muuttunut entistä arvaamattomammaksi. Nyt tarvitaan vakautta, ei suuria kokeiluja, jotka voivat lisätä riskejä ja kustannuksia. Siksi hallituksen esitys hankintalain uudistuksesta tulee pysäyttää.
Hankintalain uudistusta arvioineen työryhmän mietintöön on jätetty yli 600 lausuntoa, mikä on viidenneksi eniten koko lausuntopalvelussa. Lausuntopalautteen määrän mukaan hankintalain merkitys vertautuu siis Suomen Nato-jäsenyyteen, koronatukiin ja sote-uudistukseen. Valtaosa lausunnonantajista suhtautuu kriittisesti erityisesti sidosyksiköitä koskevaan 10 % vähimmäisomistusvaatimukseen, mukaan lukien valtiovarainministeriö, useat muut ministeriöt, valtioneuvoston kanslia sekä valtaosa kunnista ja hyvinvointialueista.
Tiera ja muut sidosyksiköt ovat keskeisiä kunnallisten ja hyvinvointialueiden ICT-palveluiden turvaajia. Niiden avulla on voitu varmistaa kustannustehokkaat ja tietoturvalliset ratkaisut. Nyt esitetty hankintalain muutos pakottaa kunnat ja hyvinvointialueet tekemään yli tuhat uutta ICT-kilpailutusta lyhyellä siirtymäajalla, mikä aiheuttaisi arvioiden mukaan kolmen miljardin euron lisäkustannukset julkiselle taloudelle. Tämä tarkoittaisi, että jo valmiiksi vaikeuksissa olevien kuntien talous horjuisi entistä enemmän – jopa kaksinkertaistaen kriisikuntien määrän vuoteen 2028 mennessä.
Samalla on syytä kysyä, onko nyt oikea hetki avata Suomen digiturvallisuuden rakenteita ulkoisille vaikutteille. Sidosyksiköiden kautta toteutetut ICT-palvelut ovat olleet vakauden ja turvallisuuden perusta. Jos ne ajetaan ulos markkinoilta, joudumme miettimään, kuka niiden tilalle tulee – ja millä kustannuksilla. Kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa joutua tietoturvakokeilujen koekaniineiksi tilanteessa, jossa hybridivaikuttamisen uhka on korkeampi kuin koskaan aiemmin.
Julkisten hankintojen kehittäminen on tärkeää, mutta se on tehtävä hallitusti ja kestävästi. ICT-palveluiden kohdalla kilpailuttamista voidaan lisätä asteittain ilman, että nykyinen toimiva järjestelmä romutetaan kertaheitolla. On täysin kohtuutonta lisätä kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellista taakkaa tällaisessa tilanteessa – erityisesti kun hallitus on sitoutunut kompensoimaan muutoksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Onko hallituksella siis todella budjetoituna 3 miljardia euroa tähän tarkoitukseen? Vai olisiko näille rahoille parempia käyttökohteita, kuten hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja kyberturvallisuuden vahvistaminen?
Nyt ei ole aika horjuttaa vakautta. Hankintalain uudistus on syytä pysäyttää. Hallitus tuli järkiinsä jo makeisveron korotuksen valmistelun osalta ja peruutti hankkeen. Kansallisessa päätöksenteossa on keskityttävä nyt olennaiseen: peruspalveluiden turvaamiseen, talouden vakauttamiseen ja turvallisuuden takaamiseen. Kaikki muu voi odottaa.
Jyrki Halttunen
Toimitusjohtaja, Tiera Oy