”Artificial Intelligence Assisted Road Infrastructure Management” olisi myös voinut olla tämän blogin otsikko. Vaihtoehtoinen otsikko olisi varmaan ollut saman arvoinen asiasta tietäville, mutta sen sijaan hieman enemmän luotaan työntävä henkilöille, jotka eivät ole aiheeseen vielä ole hirveästi tutustuneet, ja joiden ehkä pitäisi. Tämän blogitekstin tarkoitus on sekä kertoa palveluista, joita Tiera kehittää että avata konenäköä, joukkoistamista ja pelillistämistä.
Konenäköön on törmännyt jokainen suomalainen jo nuorena palauttaessaan ensimmäisiä pulloja kauppaan. Konenäöllä tarkoitetaan kameraan ja automaattiseen kuvankäsittelyyn perustuvaa havainnointijärjestelmää, jossa kuva tulkitaan automaattisesti ja tässä tapauksessa päätellään vähintään, onko pullo palautettavassa kunnossa, ja montako kymmentä senttiä pullojen palauttajalle maksetaan panttia.
Joukkoistaminen (Crowdsourcing) on jokseenkin onnistunut suomenkielinen termi, joka kuvaa yleisön osallistamista. Eli kyseessä on hajautettu ongelmanratkaisu- ja tuotantomalli, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten, ja ongelma annetaan ratkaistavaksi tai tehtävä suoritettavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle avoimen kutsun avulla. Suomalaiset ovat tottuneet yhteiseen osallistumiseen esimerkiksi taloyhtiöiden ja mökkien talkoissa. Yleensä talkoolaisia motivoi eniten itselleen tärkeän asian edistäminen ja joukkoistaminen onnistuukin parhaiten sen ollessa paikallista.
Pelillistäminen (Gamification) tarkoittaa pelidynamiikan soveltamista eri ympäristöissä, kuten verkkopalveluissa, koulutuksessa tai työelämässä. Pelin ja pelillistämisen ero on siinä, että pelillistämisessä palkitaan tavoitteisiin pääsystä ja edistymisestä, kun pelien tavoite on yleensä lähinnä viihdyttäminen.
Mutta miten nämä kaikki nitoutuvat yhteen?
ROAD AI -pilotointia
Kuntien Tieran vetämässä Uudenkaupungin pilottiprojektissa tavoitteena oli kartoittaa koko kevyen liikenteen verkosto joukkoistamalla. Kartoitukseen osallistui useampi kymmenen Uudenkaupungin asukasta työkaluinaan polkupyörä ja siihen kiinnitetty kameralla varustettu matkapuhelin. Kartoitukseen luotu sovellus antoi helppolukuisen karttanäkymän osallistujille, ja kuntalaisen tehtävänä oli polkea karttapisteisiin, jotka oli merkitty Pacman-henkisesti erilaisilla hedelmillä, joista kuntalainen sai ihan oikeaa rahaa aina parista kymmenestä sentistä muutamaan euroon. Kevyen liikenteen väylät kartoitettiin 35 kilometrin tuntivauhtia minimaalisilla kustannuksilla verrattuna erikseen tilattuun työhön.
Matkapuhelimet tallensivat videokuvaa tieverkostosta sekä päällystevaurioista, ja konenäkö tuotti tallennetusta videomateriaalista tekoälyn avulla rakenteellista tietoa päällysteidenhallintajärjestelmälle. Kunta voi tällä tiedolla sekä laskea korjausvelkaa, että priorisoida tiestön päällystystöitä.
”Pilotti meni suunnitellusti ja aikataulussa, eikä ongelmiin törmätty. Pilotti antoi Tieralle huomattavasti oppia ja kokemusta joukkoistamisesta sekä konenäön käytöstä tien pinnan kartoittamiseen sekä päällysteidenhallintajärjestelmän roolista osana kokonaisuutta.” Kertoo Tiera Smart Cityn Ratkaisupäällikkö Tomi Cavenius.
”Tekoäly analysoi datan erittäin nopeasti ja tuottaa kartalle reitin kunnon visuaalisesti helposti luettavassa muodossa. Tästä voidaan nähdä esimerkiksi ne kohdat, jotka eniten kaipaavat päällysteiden päivittämistä.” Cavenius jatkaa.
Joukkoistaminen on yksi osallistamisen keinoista kunnalle ja pelillistäminen on keino tehdä siitä hauskaa.
Pekka Malo, ratkaisupäällikkö
SmartCity, Kuntien Tiera Oy
*Kirjoittaja on kolmen lapsen isä ja pelillistänyt onnistuneesti mm. uusien ruokien maistamisen sekä omatoimisesti vessassa käymisen. Kotitöiden joukkoistamisessa sen sijaan on vielä haasteita.