Kuinka kuntien strategiset tavoitteet saavutetaan?

Tieran tuoreessa Toiminnan uudistajat -podcastissa tutustutaan kuntakentän toiminnan uudistajiin ja saadaan ideoita muutoksen toteuttamiseen. Ensimmäisessä jaksossa Kari Hyvönen keskustelee Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyryn sekä Tieran varatoimitusjohtaja Sakari Luotosen kanssa kuntaorganisaation johtamisesta, Vaasan kaupungin strategisesta visiosta sekä siitä, millainen rooli kumppaneilla on uudistusten toteuttamisessa.

Tässä jaksossa selviää, kuinka kunnianhimoisetkin tavoitteet voidaan saavuttaa ja miten muutosta johdetaan niin, että kaikki kunnan viiteryhmät tekevät töitä yhteisen tavoitteen eteen.

Sisältöä ei voida näyttää.

Et ole sallinut evästeitä, joita tarvitaan tämän sisällön näyttämiseen. Salli Markkinointi-evästeet evästeasetuksissa nähdäksesi sisällön.

Muuta hyväksyntääsi
Kuuntele koko jakso Spotifystä.

Vahva visio ohjaa Vaasan kehitystä

Vaasan kaupungin visio on olla pohjolan energiapääkaupunki. Vaasa haluaa kasvattaa vahvasti sekä työpaikkojen että asukkaiden määrää ja yhtenä vision tavoitteena on, että Vaasassa asuu Suomen onnellisimmat asukkaat. Vaasalla on lisäksi hyvin kunnianhimoinen ympäristötavoite olla hiilineutraali 2020-luvulla ja se näkyy kaupungin kaikessa toiminnassa. Tietysti sekä kasvu että hiilineutraalius on saavutettava niin, että talous pysyy tasapainossa.

Vaasan strategia on rakennettu sen omien vahvuuksien varaan. Vaasa on erityisen voimakkaasti teollistunut kaupunki, mikä näkyy varsinkin energiateknologiassa. Vaasan kaupunginjohtajan mukaan tavoitteet saavutetaan teknologian ja yritysten avulla sekä aktivoimalla inhimillistä pääomaa. Jotta strategia onnistuisi, kaikki vaasalaiset yritykset ja yhteisöt on saatava ensin jakamaan yhteiset strategiset arvot ja sen jälkeen toteuttamaan niitä.

Strategia toteutetaan verkostotyöllä, Häyry painottaa. Verkostojohtamisen sijaan juuri verkostokoordinointi on olennaista strategian saavuttamisen kannalta. Hän kertoo, että yritysten ja yhteisöjen kanssa on löydettävä yhteiset tavoitteet, joiden saavuttaminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Sillä tavalla ihmiset saadaan mukaan toteuttamaan yhteistä tavoitetta.

Tämän lisäksi kuntien ja alueiden kehittäminen vaatii todellista pitkäjänteisyyttä. Hitaita prosesseja ei voi verrata edes maratoniin, vaan Häyry kuvaa kuntakentän kehittämisen muistuttavan enemmän ultrajuoksua, jossa on tehtävä ketteriä sadan metrin pyrähdyksiä. Lopuksi Häyry korostaa vielä mikromanageroinnin välttämistä. Sillä ei saada ihmisiä mukaan ja onkin parempi pyrkiä siihen, että tavoitteet ja suunta ovat yhtenäisiä. Luovat ja älykkäät ihmiset kyllä keksivät jatkuvasti uusia ja parempia tapoja päästä näihin tavoitteisiin.

Muutoksen johtamisessa olennaista on tunnistaa kuntien muuttunut luonne

Kokeilukulttuuri on kaiken uudistamisen perusta. Jos ihmiset eivät uskalla kokeilla uusia asioita, uudistamisesta ei tule mitään. Tomas Häyry kertoo, kuinka aiemmin kuntatoimija saattoi jopa syyllistyä virkavirheeseen epäonnistuessaan. Nyt kunnissa eletään kokeilukulttuurissa, johon epäonnistuminen kuuluu hyvin olennaisena osana.

Kuntien luonne on muuttunut nopeasti. Aiemmin kunnat olivat palveluntuottajia, jotka tuottivat palvelut viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Sitten kunnat muuttuivat hyvin nopeasti palvelunjärjestäjiksi ja ottivat kumppaneita ja sidosryhmiä laajemmin mukaan. Tänä päivänä taas kunnat ovat muuttumassa yhä enemmän palveluiden ja kehityksen mahdollistajiksi, mikä tarkoittaa aivan uudenlaista toimintatapaa. Jatkossa kunnissa tarvitaan enemmän alustapalveluita, jotka mahdollistavat koko kaupungin kehittämisen.

Kuntakenttä ja sen johtaminen on muuttunut paljon dynaamisemmaksi ja ohjaamisen sijaan johdon on innostettava ja aktivoitava niin työntekijöitä kuin asukkaita ja yrityksiäkin. Tämä vaatii aivan uudenlaista johtamiskulttuuria. Palveluiden tuottaminen taas on usein siirtynyt kunnilta inhouse-toimijoille tai ulkoisille palveluntarjoajille. Kaikkea tätä ajaa kuntien tarve oppia tehokkaammiksi ja toimia asiakaslähtöisemmin.

Kunnat elävät nyt suurten muutosten aikaa

Kuntakentässä tapahtuu nyt paljon. Tieran varatoimitusjohtaja Sakari Luotonen kertoo varsinkin kuntien taloushuolten näkyvän hänelle päin. Usein kuntien suuri haaste on saada palvelut ja muu toiminta järjestettyä annetuilla resursseilla. Toinen Luotoselle ajankohtainen asia on sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille ja siitä seuraava toiminnan uudelleenfokusoituminen. Kolmas suuri muutos on digitalisaation kehittäminen niin kunnan sisäisten prosessien kehittämisessä kuin palveluiden ja asiakaspalvelun parantamisessa.

Yhä useampi kunta on halunnut siirtää perus-ICT:n vahvemmille hartioille voidakseen keskittyä kehittämään toimintaa ja edistämään digitalisaatiota. Suurempi toimija voi hoitaa kuntien ICT:n varmasti, kustannustehokkaasti ja tietoturvallisesti ja tällöin kunnille jää enemmän resursseja kehitystyöhön.

Kumppaneiden rooli muutoksessa on ratkaiseva, Häyry painottaa. Kuntatalous ei enää kestä sitä, että toimitaan kuten ennenkin. Sen sijaan meidän on löydettävä synergioita, joilla saadaan tehokkuutta palvelukoneistoon. Maailma monimutkaistuu ja se vaatii yhä syvempää osaamista yhä useammalla osa-alueella. Hänen mukaansa jokainen kunta ei voi yrittää haalia osaajia itselleen vaan jossain vaiheessa kuntien on pystyttävä tekemään yhteistyötä ja jakamaan resursseja. Sitä varten kumppanit ovat olemassa.

Häyry kertoo, että kumppaneiden ansiosta Vaasassa voidaan keskittyä kehittämään kunnan digitalisaatiota ja strategisten tavoitteidemme saavuttamista, kun aiemmin kunnan resursseista valtaosa meni järjestelmien ja laitteiden ylläpitoon, helpdeskien pyörittämiseen sekä muihin arkisiin asioihin. Esimerkiksi ennakoiva palveluntuotanto saavutetaan panostamalla tiedolla johtamiseen, mihin on vapautunut resursseja ICT-ulkoistuksen jälkeen.

Lopuksi Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry listasi vielä tärkeimmät tavat johtaa kuntatoimintaa niin, että strategiset tavoitteet saavutetaan.

Hänen mukaansa tärkeintä on inhimillisen pääoma; ihmisten aktivoiminen ja mukaan saaminen. Kuntajohtaminen on sitä, että saadaan koko kaupunki ja kaikki sen yritykset ja yhteisöt kehittymään yhdessä. Siihen vaaditaan vahva strategia, johon ihmiset voivat sitoutua. Verkostotyön tärkeyttä kunnan kehittämisessä ei voi korostaa liikaa. Kun keskustellaan esimerkiksi korkeakoulujen ja yritysten kanssa, näissäkin keskusteluissa ihminen on lopulta keskiössä ja tärkeintä on toimiva ihmisten välinen kommunikaatio sekä yhteisten tavoitteiden löytäminen. Muutos tehdään yhdessä.

Kuuntele Toiminnan uudistajat -podacastin kaikki jaksot täällä.